Farmasian vaihto-opiskelijaksi ulkomaille - mahdotontako? part 1 & 2

Tässä blogipostaus sarjassa valotan omia kokemuksiani vaihtoon lähdön suunnittelussa.

Osa1

Pitkäaikainen haave

Jo pitkään olen halunnut lähteä suorittamaan opintojani ulkomailla. Tavoitteenani on ollut nimenomaisesti farmasian kurssien suorittaminen eli vaihtoon lähteminen farmasianopiskelijana, ei erikoistyö eikä ”sivuaineopinnot”. Toisaalta olin miettinyt että farmaseuttivaiheessa tutkintoa hyödyntävä, eikä sitä vuodella viivyttävät opinnot olisivat käytännössä mahdottomat toteuttaa, tämän vuoksi siirsin lähtöaikeeni proviisoriopintoihini jo hyvin alkuvaiheessa yliopisto-opiskeluitani.Koska kielitaitoni ei tunnetusti ole kuitenkaan ihan parhaimmasta päästä ajattelin että opiskelu englanniksi englanninkielisessä valtiossa olisi paras vaihtoehto. Varsinkin kun viimeaikoina European Pharmaceutical Students' Associationin (EPSA:n) avulla on päässyt kaksi kertaa vuodessa tutustumaan eurooppalaisiin farmasianopiskelijoihin, lähtö Euroopan ulkopuolelle tuntui hyvältä ratkaisulta. Nämä olivat siis lähtökohdat kuin noin puolitoistavuotta sitten aloin oikeasti edistämään asiaa.

Kohti Australiaa?

Ensimmäiset suunnitelmat alkoivat nousta ilmoille heti kolmannen opiskeluvuoteni keväällä Famasian laitoksen järjestämän kv-infon jälkeen. Tällöin jo tiesin että haluaisin proviisorivaiheessa sosiaalifarmasian oppiaineelle. Tästä syystä otinkin ensimmäiseksi yhteyttä sosiaalifarmasian kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön.Ensimmäisenä vaihtokohde vaihtoehtona nousi esille samainen yliopisto johon Laurankin oli tarkoitus lähteä, University of South Australia (UniSA). Oikeastaan koko kevään olin siinä uskossa että vaihtosopimus kyseisen yliopiston kanssa saataisiin aikaan ja näin voisin hakea kyseiseen yliopistoon. No tämähän ei sitten tietenkään toteutunut. Alkusyksystä, proviisoriopintojeni alkaessa, sain tiedon, ettei vaihtosopimusta kyseisen australialaisen yliopiston kanssa ole tulossa.

Tämän ei annettu kuitenkaan lannistaa vaan vaihdon suunnittelu jatkui edelleen…

Osa2

UEFin hakuaika kahdenvälisiin sopimuspaikkoihin pitäisi alkaa ihan kohta. Nyt onkin siis hyvä aika kerrata viimesyksyn tapahtumia.

Seuraava vaihtoehto

UniSA oli nyt siis torpattu ja piti alkaa etsimään seuraavaksi parasta vaihtoehtoa. No austraalia kiinnosti edelleen joten ei kuin kyselyä kahdenvälisistä mahdollisuuksista. University of the Sunshine Coastillahan on ennenkin ollut meikäläisiä vaihdossa, toki sitä sosiaalifarmasiaa ei siellä kauheasti ole tarjolla. No ei tämäkään kauhean pitkälle edennyt paikkoja ei ollut tälle vuodelle ollenkaan tarjolla. Toivottavasti seuraavalle taas olisi.

ISEP

Sain kehotuksen etsiä paikkoja ISEP vaihto-ohjelmasta. Tämähän kattaa sekä paikkoja suoraan amerikkaan että myös muualle maailmalle ISEP I-to-I:n avulla. Ensin tarkastettiin Australia. Ei yhtään varteenotettavaa vaihtokohdetta. Sitten vuorossa oli USA, lähes samalla tuloksella. Jos yliopistossa oli tarjolla farmasiaa, oli kyseinen yliopisto aina häntäpäässä listatessa yliopistoja sen mukaan kuinka todennäköistä on päästä sisään. Niin ja jos hakua rajasi vielä sosiaalifarmasiaan niin mahdollisuudet heikkenivät entisestään. Paikkoja ohjelmaan olisi ollut tarjolla 4. Sisään olisin saattanut päästä, mutta entä jos sitten veisin jonkun toisen paikan kun en pääsisikään mihinkään niistä yliopistoista joihin haluaisin.

Kahdenväliset sopimuspaikat

Oli siis aika tutustua kahdenvälisiin sopimuspaikkoihin uudelleen tarkemmin. Siis toki nämä olin jo selannut aiemmin. Jotenkin parhaalta vaikutti UNC-EP, University of North Carolina Exchange Programme, en kyllä muista enää miksi. Tai no siellä olisi saattanut päästä oikeasti opiskelemaan sosiaalifarmasiaa. Toki hieman hankalampi oli sieltä kursseja katsella kun yliopisto sisältää 16 kampusta.

Oma ratkaisuni oli lopulta Ohio Northern University (ONU). Kaksi paikkaa, eli tupla mahdollisuus päästä sisään verrattuna Calrolinaan. Tärkeintä minulle olisi kuitenkin vaihto-opiskelu ei tarkasti se missä se tapahtuisi. Farmasian kursseja ei ONU:ssa ollut tarjolla niin montaa, mutta toisaalta Kauppatieteiden puolella olevan Pharmaceutical Business kuulosti todella hyvältä. Näistä onnistui yhdessä löytämään runsaan määrän sosiaalifarmasiaan soveltuvia kursseja.

Mitä ottaa huomioon vaihtopaikkaa miettiessä?

Muutama vinkki itseltäni näillä pääsee alkuun, ei ole kuitenkaan mikään kaiken kattava listaus.

• Mieti missä haluaisit suorittaa vaihdon
• Mitä odotat vaihdolta
• Millaisia kursseja haluaisit ottaa vaihdon aikana
• Oman alan vai jotain ihan muuta
• Tutki yliopiston tarjoamia vaihtoehtoja näiden kriteerien pohjalta
• Mitkä vaihtoehdot osuu ”piirtämällesi kartalle”
• Onko mahdollisessa kohde yliopistossa tarjolla sitä mitä haluaisit opiskella
• Karsi näin vaihtoehtoja ja jatka tutustumista tarkemmin jäljellejääneisiin kohteisiin
• Tee lopullinen päätös priorisoinnista
• Muista 1. vaihtoehto on yleensä se ainoa mihin sinulla on varteenotettavat mahdollisuudet päästä oman yliopiston sisäisessä haussa sisään.

Hakeminen yliopiston sisäisessä haussa

Mitäs mä tästä oikein musitankaan? Varaa riittävästi aikaa motivaatiokirjeen uudelleen kirjoittamiseen. Suuri kiitos muuten avusta Lauralle ja Väinölle jotka viimevuonna autoitte tämän väsäämisessä. Priorisointipäätöstä tehdessä on hyvä jo valmiiksi miettiä perusteluita miksi minun pitäisi päästä juuri tuonne. Tämä on se vaihe kun asiat pitää kirjoittaa paperille. Tässä vaiheessa pitää olla jo ehdottaa ensimmäinen versio suoritettavista kursseista ja se tulee käyttää myös laitoksella/oppiaineella hyväksyttävänä. Eli edelleen varaa riittävästi aikaa. Haku alkaa pian, joten ennen hakua olisi hyvä olla jo ajatus kohdallaan ja vaikka joitakin asioita jo paperillakin.
Paperit kasaan ja ajallaan matkaan viimetippaan ei kannata jättää. Sitten vain odottamaan kuumeisesti tuloksia.

Eiköhän jätetä vielä viimekevään lopullinen hakuprosessi arvoitukseksi. Sen verran voin kuitenkin valaista, että ei kaikki ihan nappiin mennyt. Olen kaikesta huolimatta täällä kuitenkin kauppatieteiden enkä farmasian opiskelijana, kurssienvalintaan sillä ei kuitenkaan juuri merkitystä ollut. Tästä sitten lisää seuraavalla kerralla...

Kuumotus!

Viimeistelen viisumiani ja sen liitteitä, ja totesin, että vielä pitää yksi sivu tulostaa ja allekirjoittaa ja skannata ennen kuin voin palauttaa tiedostoni.

Mutta kattokaas tätä:






Ei näköjään asettunu nätisti toi kuva mutta siinä on tänhetkinen tilanne, vielä pari liitettä tulis tuohon mukaan.

Öitä!

2 kuukautta lähtöön - nyt myös Lauralla!

Viisumijärkkäilyt etenee, mutta tänään (tai siis viime aikoina) eniten ongelmia on tuottanut oma yliopistoni! Pyysin yliopistolta todistusta siitä, että oon oikeasti opiskelija ja että tuleva vaihtoni edistää opintojani. Helppo homma, eiks je? Niinhän vois luulla. Ensin laitoksella ei tunnuttu ymmärtävän tällaisen asiakirjan tarvetta ("kun ei me olla kenellekään muullekaan jouduttu kirjoittamaan tämmöisiä todistuksia") ja lopulta epäiltiin mun viisumin järkevyyttä. Niin, kovasti ainakin toivon, että Monash, joka on käsittääkseni aika kansainvälinen yliopisto, ja tämä viisumiyhteyshenkilö, joka on henkilöstöosaston "siirtolaisvastaava", ja lisäksi tietty oma ohjaajani, tietävät mitä alkavat tekemään mun kanssa. HUOH. Mua kehoitettiin ottamaan yhteyttä kv-osastoon, josta ko. todistus piti pyytää. Kv-osasto ilmoitti, etteivät he kirjoittele tällaisia todistuksia, vaan että se on laitoksen homma. No, viestittelyn jälkeen sain lopulta paperini - jossa oli väärät päivämäärät.

Jospa tässä alkais jo hommat olla muuten voiton puolella. Kaikki todistukset Kelalta ja vakuutusyhtiöltä ja osalta apurahojen antajista alkaa olla kasassa, ja enää puuttuu tää yliopiston todistus. Toivottavasti pääsen tällä viikolla palauttamaan viisumihakemukseni! En kyllä tiedä, pitääkö minun odottaa ensin jotain ilmoitusta Monashilta siitä, että voin lähettää hakemukseni sinne. Pitäisi kysyä yhteyshenkilöltäni.

Kauhea paasaus viisumista! Tämän vaiheen jälkeen pääsen miettimään jo oikeita käytännön juttuja, kuten että mitä pakkaan mukaan. Joulukuussa siirryn kesäisestä Sydneystä talviseen Pohjois-Yhdysvaltoihin - ei ehkä tarkene samoilla vaatteilla tätä vaihtoa :D Muutenkin yritän ottaa mahdollisimman vähän vaatteita mukaan, ostan sit Australiasta tarvitsemiani.

Pitäkää peukkuja meille meidän viisumijännäilyissämme! :)

2kk lähtöön!

Lähtöpäiväni on muuten 19.8.
Nyt on siis tasan kaksi kuukautta aikaa lähtöön.

Vielä on vaiheessa:

• Viisumi
• Majoitus
• Osa apurahoista

Hoidettu on jo:

• Lennot
• Kutsukirje saatu
• Osa apurahoista
• Opintotukipäätös saatu

Viisumihakemus Yhdysvaltoihin vireillä

Vihdoin sain jätettyä viisumihakemuksen vireille.

Viisumihakemukseen vaadittavan kutsukirjeen sain toukokuun lopussa. Tässä vaiheessa olin tietysti jo suuntautunut kesätöiden pariin, näin ollen pitkään odotettu kirjekuori sai viettää rauhaisia hetkiä muutaman ylimääräisen päivän ajan. Kutsukirjettä sai odottaa aivan riittämiin. Vaikka kuinka olisi toivonut, ei hakuprosessi ja kutsukirjeiden lähettäminen ollut paljoakaan edellä suomen normaalista yliopistohausta. Hieman tietysti stressitasoa välillä koeteltiin, kun olisi ollut mukava päästä hakemaan viisumia ennen kesälomia. Nyt kun haasteeksi muodostui kesätöiden sovittaminen ja vapaan ajan löytäminen viisumihaastatteluun.

Palataanpa taas asiassa aikajärjestykseen.

Kutsukirjeen jälkeen oli vuorossa Student and Exchange Visitor Information System (SEVIS) maksu. Tuokaan lyhenteen takana lymyilevä sanahirvitys ei jäänyt sitten vähääkään mieleen ensimmäisellä kertaa vaan oli ihan pakko tarkistaa uudelleen. Ilmeisesti tämä SEVIS maksu nyt sitten korvaa varsinaisen viisumimaksun. Noh sehän selviää kohta. Käytännössä maksun suorittaminen vaati oman rekisteröitymisensä järjestelmään käyttämällä kutsukirjeen mukana tullutta DS-2019 lomaketta. Tämä lomake siis oikeastaan on yhdysvaltoihin pääsemiseksi se tärkein kutsukirjeen osa. Lomake on valmiiksi numeroitu ja tämä numero seurasi sitten koko prosessin ajan. Oikeastaan tämä numero siis toimii minun SEVIS numerona.

Korkealentoista ja haastavaa... kyllä, mutta koittakaa jaksaa loppuun.

Seuraavana oli vuorossa itse viisumihakemus. Tähän vaiheeseen ei siis voinut siirtyä ennen SEVIS maksun maksamista. Ensimmäisenä iltanani sähköinen järjestelmä heitti minut ulos noin kymmenkunta kertaa, suostumatta päästämään minua jatkamaan hakemustani. Tästä johtuen järjestelmässä nyt makaa sitten liuta vain parisivua täytettyjä viisumihakemuksia. Eiköhän näitä viisumihakemuskoodeja kuitenkin ole varattu käyttöön ihan tarpeeksi.

Lomakkeen täyttäminen veikin sitten kolme iltaa. Ensin perustietoja itsestä. Seuraavana iltana pääsi kaivelemaan CV:n esille ja täyttämään koulu ja työhistoriaa, sekä aloittelemaan turvallisuus kysymyksiä. Viimeistä iltaa venytin eteenpäin, jotta sain hommattua tässä välissä sähköisen, värillisen, kriteerit täyttävän passikuvan. Turvallisuuskysymykset sisälsivät useita kyllä-ei kysymyksiä, joista suurin osa olisi tahalleen tai vahingossa väärin täytettynä varmasti evännyt maahan pääsyn. Esimerkiksi voi nostaa kysymyksen siitä onko aikomuksia harrastaa terrorismia vierailun aikana.

Nyt siis tämä koko hakemus prosessi on takana päin. Kiitos vain kovasti teille jotka suostuitte todistamaan että olen saanut kutsun yliopistoon. Kertokaa ihmeessä jos teihin oikeasti oltiin asian tiimoilta yhteydessä.

Mitä seuraavaksi.

Huomisen ohjelmanumeroksi olen itselleni varaillut viisumihaastatteluajan varaamista. Ymmärsitte oikein. Viisumi vaatii erillisen haastattelun Yhdysvaltain suomen konsulaatissa. Toivottavasti siinä ei tule töppäiltyä niin pahasti, että eväisivät viisumin sen perusteella.

Australian matkan taustoja

Elikkäelikkä: Lähden 24.8. Helsingistä lentämään kohti Sydneytä. Reilu 2 kuukautta jäljellä, iiiiiiik! Lentoja vaihdan Lontoossa ja Singaporessa. Perillä Sydneyssä oon aikaisin aamulla 26.8. Sieltä sitten lennän jollain kohti lopullista määränpäätä Melbournea. Muut lennot oon jo varannu Kilroyn kautta, mutta tuo pieni pätkä on vielä varaamatta.

(Sitten kun poistun Australiasta, 20.12., lennän Yhdysvaltoihin hakemaan Jarnon kotiin, ja Suomeen tullaan sitten ensi vuoden puolella.)

Erikoistyötäni menen tekemään Monash Universityyn, joka omien sanojensa mukaan on "one of Australia's and the world's leading universities". Opiskelijoita siellä on vaatimattomasti 62,998. Kampuksia on kyllä useampi jo ihan Melbournessa, mutta myös Australian ulkopuolella. Faculty of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences on työpaikkani yliopistolla. Melbournessa on asukkaita 3,8 miljoonaa (Wikipedia) ja kaupunki on tunnettu esim. keväisistä formulakisoistaan.

Hakuprosessi vaihtoon alkoi vajaat kaksi vuotta sitten, kun ilmoitin yliopistollani, että haluan ulkomaille tekemään erikoistyötä. Mielessä oli Iso-Britannia, mutta minut usutettiin Australiaan, koska siellä on tuttuja ihmisiä töissä, eli siis potentiaalisia graduohjaajia. :) Monen mutkan, kuten esimerkiksi kohdekaupungin vaihtumisen, ja selvityksen, liittyen lähinnä tutkimusaiheeseeni, jälkeen ollaan nyt tässä vaiheessa, kun kokoan kasaan liitteitä viisumihakemukseeni. Hyvin stressaavaa on ollut (varmaan tiedätte, että olen erittäin taitava stressaamaan vaikka ja mistä), ja voin sanoa, että onnen kyyneleitä tuli siinä vaiheessa kun sain kutsukirjeen yliopistolle.

Lennot mulla siis on jo varattuna, ja niin on majoituskin. Asun opiskelija-asuntolassa, joka sijaitsee noin 5km farmasian tiedekunnan tiloista. Monashilta kun kysyin tästä paikasta (lähinnä sitä että onko luotettava paikka), sain kommentin että 5 kilometriä on aika pitkä matka. Nauroin kovasti tälle! :) Vuokra on naurettavat AUD 244 viikossa, eli tänhetkisellä kurssilla.... 173 euroa viikossa. Kalustetusta soluhuoneesta, johon kuuluu oma kylppäri, ja keittiö on sit yhteisissä tiloissa. Kuitenkin yksi halvimmista, mitä bongasin! Onneksi apurahoja on ollut kiitettävästi tarjolla!

Tässäpä nyt alkuun taustoja tästä tulevasta reissusta. Ajattelin kirjoittaa tarkemmin itse hakuprosessista jossain vaiheessa, sillä itse jouduin raivaamaan oman tieni omin keinoin, koska kovin moni ei ole lähtenyt toiselle puolelle maapalloa ns. freemoverina tekemään erikoistyötä. Jospa tästä olisi sitten apua tuleville freemovereille!

Matkablogin korkkaus

Tässäpä sitä ollaan kirjoittamassa ensimmäistä blogipostausta ikinä! Jarnon kanssa kirjoitellaan molemmat tänne suunnitelmiamme ja kuulumisiamme. Tässä on vielä pari kuukautta aikaa hoitaa viisumit, (Suomen) kämppäasiat ja kaikki muu kuntoon.

Jarno lähtee Yhdysvaltoihin (Adaan) syyslukukaudeksi suorittamaan opintojaksoja, ja minä lähden Australiaan (Melbourneen) muutama päivä myöhemmin tekemään proviisorin tutkintoon kuuluvaa erikoistyötä.

Jarno sai oman varmistuksensa kohdeyliopistoltaan jokunen viikko sitten, ja minun varmistus tuli viime viikolla. Niinpä on jo korkea aika aloittaa yhteisen matkablogin kirjoittaminen!
Hyviä lukuhetkiä!
--- Laura