Glamouria, urheiluhuumaa ja aurinkoa!

Hui kun tuo Jarno on postaillut tänne niin paljon! Pitää alkaa ottaa kiinni.

Reilu viikko sitten sunnuntaina oltiin siis siellä viinitilareissulla. Oltiin siis oikeesti, ei ollu mikään huijauspetosjuttu! Minibussilla lähdettiin keskustasta liikkeelle ysin aikaan aamulla ja heti korkattíin eka viinipullo....! Tai oikeastaan ekat, sillä eihän yksi pullo riitä minibussilliselle. Ekassa paikassa maistettiin 2 siideriä ja 6 viiniä. Siiderit oli niin hyviä, ja halpoja verrattuna markettihintoihin, että pääsin ostaan 4-packin. Juomien maistelun ohessa pääsi mukavasti tutustumaan muihin matkustajiin. Tarinoita oli hyvin erilaisia: osa oli juuri aloittanut työnsä Melbournessa, osa oli ollut jo niin kauan että oli saanut jo permanent resident -viisumin, osa oli opiskelijoita... Tosi mukavia ihmisiä. :) 

Pitkä maistelupäivä alkamassa...

 

Kuvista näkee, ettei ollut vielä mikään sesonkiaika!  Ennen lounasta käytiin siis kahdella viinitilalla (=12 eri viiniä ja 2 eri siideriä). Kylläpä tuntuikin jo siltä että lounas olisi paikallaan! Lounaalla käytiin olutpanimossa jossa oli pitsavalikoimaa 3 pitsan verran! Kyllä siellä syödäkseen kuitenkin sai. Sää oli niin mainio että siellä ulkona istuskellessa poltin ihoani! Lounaan jälkeen lähdettiin käymään chocolateriessa, eli suklaatehtaalla/tehtaanmyymälässä. Mitään järjestettyä ohjelmaa ei siellä ollut, mutta eipä aika käynyt kuitenkaan pitkäksi ;)

Suklaapaikan jälkeen käytiin vielä yhdessä viinipaikassa (jonka jälkeen päivän saldo oli 18 eri viiniä, 2 siideriä ja namnamnamnamnam suklaata. Takas Melbournessa oltiin noin kuuden aikaan ja siitä olikin hyvä tulla kotiin lepäilemään raskaan päivän jälkeen! 

Maanantaina osallistuttiin sitten vaihtaritapahtumaan, Moon Festivaliin. Jarnon kanssa oltiin vitsailtu aiemmin, että ollaankohan sen hollantilaisen tytön kanssa ainoat ei-aasialaiset siellä. Melkein oltiin! Oli siellä yksi vaaleaihoinen meidän lisäksi! Sitten paaaaaaljon aasialaisia, kuten alempana olevasta kuvasta näette. Aluksi koristeltiin lyhtyjä (ks. alla). Mulla ei mielikuvitus ja taidot riittäny joten tein tervehdyksen Suomen farmasian opiskelijoille (ks. alempana). Piirustelun jälkeen alettiin syömään. Tarjolla oli jotain kalapaloja ja erilaisia kuukakkuja (moon cake). Kalapalat oli hyviä, mutta ne kakut...................... Hollantilainen seuralaiseni nauroi mun ilmeille kun yritin syödä leivoksia!

Syönnin jälkeen alettiin itse leipomaan kuukakkuja. Jotain ihme jauhoja ja jotain ihmeellistä valkoista margariinin oloista niihin tuli, ja ne olisi pitänyt pakastaa ennen syöntiä. Mä heitin omani roskiin (katsokaa kuva alempaa niin ymmärrätte, miksi tein näin :D ). 

Tässä oikeita "kuukakkuja"...

... ja tässä mun versio. Hyi olkoon minkä näköinen!

 Lopuksi oli mahdollisuus mennä kävelylle valaistujen, itse koristelemiemme lyhtyjen kanssa. Minä olin siihen mennessä ehtinyt rikkoa oman lyhtyni kynttilänpidikkeen niin en uskaltanut sytyttää sitä. Kotiin lähteminen oli vähän vaikeaa, sillä en päässytkään heti sinne missä pyöräni oli säilössä. Mulla ei ollutkaan kulkuoikeuksia yliopistolle, vaikka luulin, että olisi! Pienen harhailun ja turvamiehen kanssa juttelun jälkeen pääsin pyörälleni ja pois yliopistolta. Kotimatkalla totesin senkin, ettei pyörätietä valaista juuri ollenkaan ja oli aika pelottavaa pyöräillä. Onneksi pyörässä oli edes pienet valot valaisemassa!

Koko osallistujapoppoo. Kuva: PISA

Tiistaina oli niin saamaton ja laiska ja väsynyt päivä ettei siitä kannata raportoida mitään.

Keskiviikkona käytiin suomalaisten naisten porukalla kahvilla. Menin keskustaan suoraan töitä klo 16 jälkeen ja totesin sen, että matka-ajan, 20min, lisäksi olisi pitänyt varata valoissa seisomiseen vähintään 15 min. Melkoinen iltapäiväruuhka! Kahvilla käytiin espanjalaisessa kahvilassa. Jo listaa katsoessa meinasi tulla itku, kun kuulosti niin hyvältä! Vaikka mitä kahveja ja kaakaoita ja kaikkia! Sitten vielä vaikka mitä tryffeleitä ja suklaajuttuja!! Otettiin porukalla churrot ja juomaksi otin itselleni espanjalaisen laten. Siinä tuntui olevan enemmän sokeria kuin tavallisessa latessa, muuta eroa en huomannut. Churrot on siis sellaisia.... mmm, leivostikkuja joita voi dipata kastikkeeseen. Esimerkiksi suklaa- tai valkosuklaakastikkeeseen! :) Nammmmmmmms!

Perjantaina oli kauan odotettu päivä: post-graduate ball! Lisäksi kuulin että päivällä olisi jalkapallon loppuotteluun liittyvä paraati keskustassa, mutta jätin sen välistä, kun olin jo muutenkin päättänyt lähteä yliopistolta aiemmin pois laittautumaan. Yliopistolla päivä meni muuten oikein mallikkaasti: löysin tähän mennessä tekemästäni työstä paaaaaaaaljon virheitä, niin korjailin niitä sitten melkein koko päivän. Kovin mieltä ylentävää. Sovittiin parin muun kanssa että käydään yksillä ennen juhliin menoa. Paikka, jossa sovittiin tapaavamme, oli ruotsalaispubi!!!!! Ennen kuin menin sisälle (siinä vaiheessa en älynny vielä että on ruotsalaispaikka), mietin onko paikka oikea ja jutustelin jotain poken kanssa. Hän sitten kysyi että oonko norjalainen. Kerroin olevani Suomesta ja sen jälkeen tämä alkoi puhua mulle jotain sanoja suomeksi. :D Paikassa oli myytävänä esim Rekordeligin siideriä edullisesti 15 dollarilla (eli noin 10 eurolla). En tiiä minkä kokoinen juoma ois ollu, mutta aika arvokasta kyllä! Siirryttiin sitten kohti varsinaista juhlapaikkaa ja siinä matkalla kerroin mun bilevarustuksesta: neule, sateenvarjo ja särkylääkkeitä. Siinä vähän vitsailtiin, mutta eipä vitsailtu enää kun kaikki kolme seisottiin saman varjon alla kun sisälle jonottaessa sadekuuro yllätti. Juhlapaikka oli UPEA. Ei ollutkaan ihan mikään hämyisä baari, mitä odotin, vaan huikea juhlasali (tai -tila, siellä oli pari salia).

Juhlissa soitti kuusihenkinen jazzbändi, joka soitti muuten tosi hyvin! Kaikki monta sataa vierasta oli pukeutunut tosi hienosti ja joillain oli aivan huikeat, teeman mukaiset 20-luvun asusteet. Odotin vain että Hercule Poirot olisi tullut vastaan (en kyllä tiedä sijoittuuko se sarja johonkin muulle luvulle). Hintaan kuului niin paljon juomaa ja napostelua (ks. kuva yllä) kuin vain jaksoi nauttia, tai ehti haalia käsiinsä. Ilta meni nautiskellen, ihmetellen ja tanssien. Porukkaa oli kahdesta yliopistosta, mutta hengailtiin pitkälti tuon oman yksikön porukan kanssa. Oli tosi kivaa! Aluksi meinasin lähteä jatkoille (olin varannut rahaa taksiinkin), mutta mukavuudenhalu iski ja lähdin vikalla junalla kotiin. Selvisi halvemmalla. Eikä ees enää pelottanu kävellä sitä loppupätkää junalta kotiin, kun tiesi, ettei siellä oikeesti liiku ketään muita tuohon aikaan. Bileistä tuli otettua jotenkin tosi vähän kuvia. Ehkä johtui siitä että oli niin ahdasta ettei yksinkertaisesti mahtunut ottamaan kuvia!

Lauantaina oli sitten Se Suuri Päivä: AFL-liigan, eli australialaisen jalkapallon, loppuottelu. Peliä katsottiin ihan täällä asuntolalla, kun täällä on tuolla pelihuoneessa tuommoinen iso telkkari. Ennen peliä grillailtiin joten sai heikkoon oloon vähän helpotusta. ;) Aluksi en tiennyt pelistä tai säännöistä tai joukkueista mitään (luulin meneväni katsomaan vähä niinku eurooppalaista jalkapalloa). Kyllä siinä pelin aikana ehti oppia. Huvittavaa oli seurata, miten paikalliset oli aivan tunnelmissaan pelin takia! Varsinkin kun kaksi äänekkäintä kannustajaa edusti eri joukkueita.... 

 

Sunnuntaina, piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkien yöunien jälkeen, lähdin kaupungille aamupäivällä. Tarkoitus oli mennä Federation Squarelle katsomaan, mitä siellä tapahtuu, ja iltapäivällä osallistua täällä järjestettävän taidetapahtuman yhteen "performanssiin". 

Ehdin katsoa aukiolla kaksikin hauskaa yhden miehen sirkusesitystä

Löysin pienen kahvilakujan (näitä on oikeesti joka paikassa keskustassa mutta ainakin keskiviikkona tällaisen löytäminen oli yllättävän hankalaa!)

Ja tässä sitä performanssia. Osallstuin siis Pohjois-Melbournen pienelle turistikierrokselle. Ideana oli se, että elettiin oikeasti vuotta 2113 ja oltiin tutustumassa vuoden 2013 elämään. Melbourne oli kaivettu vähän aiemmin kaiken saastan ja roskan alta esille, ja kaupunki oli säilynyt juuri sellaisena, mitä se oli vuonna 2013. Ympäristöasiat oli siis tärkeässä roolissa.

Ai että mikäkö tuo pingviini on? No meidän matkaopas tietty!! Matkaoppaamme kertoi, että kaikki vastaantulevat ihmiset ovat oikeasti näyttelijöitä, jotka näyttelevät vuoden 2013 elämäntyyliä. Eli jos he vaikuttivat esimerkiksi itsekeskeisiltä, se johtui siitä että sellaisia ihmiset oli vuonna 2013! Tämä toinen herra oli sit oikea näyttelijä, joka esitti monta eri roolia kierroksen aikana - tässä hoitajaneitinä.

Sunnuntai oli niin aurinkoinen päivä (mitä, Melbournessako???) että luulin polttaneeni naamani. Ei ainakaan vielä iho kuoriudu. :)

Mitäs nyt maanantaina... Yliopistolla oli tosi hyvä päivä: sain tehtyä erikoistyötä paljon eteenpäin, lounaaksi saatiin ilmaista pitsaa (en ymmärtänyt syytä vaikka kysyin!) ja lounasseurana oli kivoja jatko-opiskelijoita joiden kanssa sai jutustella vaikka ja mitä. :) Nyt illalla osallistuin elämäni ekaa kertaa tavauskilpailuun! Sellainen järjestettiin täällä asuntoalla. Kaikki muut osallistujat oli oikeasti englanninkielisiä... Pärjäsin silti ihan hyvin (aihealueina oli mm. pokemon, alkoholi ja fobiat) ja sain kahvilipukkeita palkinnoksi. Jee!

Jos olet jaksanut lukea tekstin tänne asti, niin onnea vaan :D

the Affinity Fun Run

Tulipahan aamun piristykseksi juostua pieni lenkki. Samalla sain uuden värjäyksen. Toinen kerta jo color war:issa ja edelleen näyttää siltä että tämä vesiliukoinen väri ei olekkaan niin vesiliukoista, vaikka tällä kertaa kyseessä olikin väripuuteria.
Tästä on nyt sitten hyvä jatkaa maanantain kahteen tenttiin lukemista. Hyvää viikonloppua vaan kaikille!

Maaliin tulon jälkeen.
Tämän jälkeen oli sitten se fun osio = color war. Kuvia sen jälkeen ei
valitettavasti ole kun ei enään puhelimeen uskaltanut koskea. Mutta tuota
läpikuultavaa vaaleaa ei kyllä juurikaan sitten enään ollut t-paidassa jäljellä.

Ensimmäinen lähtöerä valmiina.

Edit:

Kamppeet pesty. Ja kuten arvasin niin ei de väri ihan niin hyvin lähtenyt paidasta poissa. Mutta mukavan tasasen pinkki tuli kuitenkin. Tuulihousut näytti ainakin toistaiseksi oleen hyvä ratkaisu ja väri huuhtoutui hyvin poissa. Katotaan miltä näyttää kuivuneena.

Miksikö vaalenapunainen?
No katsokaa "säilöttyä" kilpailunumeroa.
Eli paita oli siis paljon punaisempi, tokin
muitakin väreä löytyi, ennen pesua.

Outlett shoping

Ettei tämä nyt ihan unohtuisi.

Toissa viikolla vietettiin kokonainen lauantaipäivä shoppailuun. Matkaan lähdettiin lauantaina heti aamusta klo 9 ja palattiin takaisin vasta reilun 12 tunnin kuluttua. Matkan kohteena oli jälleen Cincinnati, kaksi viikonloppua siellä peräkkäin. Tarkemmin sanottuna Premium Otlets oli pää kohde. Lähtiessä kävimme yhdessä illallisella buffetissa, grill buffet tai jokin sellainen se oli, nimeä en enää muista.

6 tuntia shoppailua

Aikaa outleteissa pyörimiseen oli varattu 6 tuntia ja suureksi yllätyksekseni käytin tämän kokoajan shoppailuun. Niin toki ihan aluksi käytiin lounastamassa, että jaksoi sitten kierrellä kunnolla. Oli muuten mahtava paikka. Jos joku, joka on tulossa ONU:n vaihtariksi, tätä joskus lukee niin pidä paikka mielessäsi. Ainoa heikko puoli tässä reissussa oli, että olimme hieman liian aikaisessa. Talvitakkien saatavuus oli vielä hyvin rajattua. Monet liikkeet sanoivat että nyt kuunvaihteessa tai vähän myöhemmin olisi ollut jo paremmin tarjontaa. Toisaalta tämä reissu oli varsinkin brasilialaisille ystävillemme tärkeä ja Columbian takit pitävät varmasti vaihtarit lämpiminä, itse en vain sellaista oikein halunnut.

Mitä siis jäi käteen?

Ihan oikeasti en ole uskaltanut laske summia yhteen. Opin tuolla siis vissiin oikeasti jotain shoppailukulttuurista. Voin olla kuitenkin itsestäni ylpeä sillä oikeastaan ostin vain kahdesta paikasta turhaa tai lähes turhaa. Kun kerta oli tarjouksessa, niin päätin ostaa ison kasan sukkia, kun pienempikin määrä olisi riittänyt. Lisäksi ostin juurikin tuolta Columbialta talvikengät sellaiset joita en ihan hakenut. Hakusessa oli sellaiset siistin näköiset talvilenkkarit, niin siis kun sellaisia olisi periaatteessa ollut saatavilla. Leveä jalkani kuitenkin sysäsi parhaat vaihtoehdot syrjään. Myyjä ei tästä kuitenkaan lannistunut vaan löysi viimevuoden ylijäämästä viimeisen parin Sorelin kengistä, korkeampi varsi kun olin ajatellut ja lupaus sopivuudesta -32 °C lämpötilaan oli reippaasti lämpimämpää luokkaa kun etsimäni. Tämmöiselle parille jäi hintaa kuitenkin alle $15 joten kait siinä ihan kohtuulliset kaupat tuli tehtyä. Eipähän nyt sitten ainakaan palella jalkoja.

Toinen mielestäni huippuostos tuli tehtyä Wilsons Leatherilla. Ei, en ostanut nahkatakkia. Täältä löysin viimeisellä kierroksella vihdoin sen etsimäni talvitakin. Mukaan tarttui CalvinKleinen villakangastakki alle kolmannekseen lähtöhinnasta. Tällä sain siis perusteltua itselleni kaikki muut aiemmat ostokset, siis että ihan suhteellisesti edullinen reissu tuli loppuunsa tehtyä. Nyt vain sitten odotellaan niitä kelejä että näitä pääsee oikeasti käyttämään. Alkuviikosta oli jo sen verran vilposta, että tuli kaivaa nuo uudet ostamani pitkähihaiset puserot päälle. Syystakistakin sain jo laput poissa, mutta totesin että vielä on liian lämmintä sille. Niin ja tänään on mittarissa taas ollut reippaasti yli 20 °C. Täällä vään näyttää olevan tyypillistä tuollainen 10° lämpötilan vaihtelu pitkin päivää.

Eksyttiin taas vähän aiheesta mutta tässäpä tämä. Kuvia matkasta ei valitettavasti ole, mutta seuraavilta reissuilta koitan taas kuvia napsia.

Fiesta at El Campo

Kuten luvattua nyt alkaa kuvia tulla tiuhempaan tahtiin.

Illan ohjelmassa oli tänään Fiesta at El Campo Hosted by the Latino/a Student Union. Ohjelmassa oli lähinnä rentoa yhdessä oloa Mexikolaisessa ravintolassa. Söin illallisen yhdessä korealaisten kanssa. Illalisen jälkeen ja vähän ennenkin opeteltiin sitten porukalla latino tansseja. Kannatti lähteä.

Illallisseurue lisävahvistuksin

Uutuksia

Nyt on sitten uusi puhelin käytössä. Vielä pitäis soittaa operaattorille ja pyytä kääntään tuo paikallinen numeroni sim-kortilta toiselle.
Tänään sain haettua myös pyörän vuokralle loppu syksyn ajalle. Kävinkin sillä heti pelaileen frisbeetä ja palatessa kiersin lähes koko Adan. Matkaan tarttui palatessa iltaruokakin. Toivottavasti ruuan haku ei ala nyt tulla tavaksi.

--edit--
Todisteeksi vielä muutama kuva uudella puhelimella otettuna. Niin tosiaan kamera ei ole vieläkään suostunut menemään päälle, jo reilun viikon yrittänyt. Onneksi siis nyt alkaa saamaan tänne kuviakin.

Voitto tuli, olikohan se nyt 11-7
Tämä on siis tällänen joka keskiviikkoinen koulun sisäinen ultimate turnaus.
Lisäksi koitan käydä pari kertaa viikossa koulun joukkueen kanssa treenaamassa.

Laurakin laitto, niin pitäähän minunkin. Tällänen tuli sitten vuokrattua. Ajoaikaa tenttiviikkoon asti, eikä tarvi murehtia myynnistä. Toki vaihteet ei toimi, väsäsin kuitenkin isompaa pykälää päälle, ja muuta pientä. Ei tällä rahalla toki priimaa olisi saanutkaan. Uusi lukko tuli ostettua ja samalla mukaan tarttui valotkin, joten pyörän hinta jo lähes kolminkertastui.

Subista palatessa pyörähdin hakeen vielä mehu aamuksi valmiiksi.
Tämä on siis lähin kauppani. Kampusalueella sijaitseva 24h robotti kauppa. Melkeen kaiken mitä tarvitset saat tästä. Tai siis saa sellasta ruokaa että sillä elää, juomaa, herkkuja, raskaustestejä, ibuprofeenia yms. Eli kaikkea mitä vaan voi kampusalueella kuvitella tarvitsevansa. Tai no ei ihan eilen illalla totesin ettei valikoimaan näytä kuuluvan pattereita, tai sitten en niitä vain lasintakaa osannut oikeasta kohtaa etsiä. Tämä siis toistaiseksi ainoa havaitsemani puute.

PS. palautettavat tehtävät tältäviikkoa ohi, toki maanantaina tulossa kaksi tenttiä, mutta koitan silti saada tänne teille lisää luettavaa siitä kaikesta mikä on jäänyt kertomatta.

Ostoksia

Kameraan hajonneena päätin investoida samalla sekä puhelimeen, että kameraan. Sängyllä makaakin sitten uusin Nokialainen, vaikkakin se ehti jo Wndowsin alle muuttua. Tein kuitenkin itselleni lupauksen, että tutustun tähän kapistukseen vasta kun kertyneistä kouluhommista on maanantaina selvitty.

Aquarium ja muuta mukavaa

Pitää taas tarkistaa mistä arkijutuista oon viimeksi kertonu........

Varoitus! Tässä postauksessa on kuvia söpöistä pingviineistä!

Oon koko ajan enemmän ja enemmän arjessa kiinni! Oon oppinu hahmottamaan esim. sen, kuinka paljon leipää kannattaa ostaa / ruokaa tehdä, jos lähipäivinä tietää olevansa illat poissa kotoa. Busseja osaan käyttää päivällä, mutten yöllä! Tästä seikkailusta lisää myöhemmin... En vieläkään tiedä, miten reagoida tai mitä sanoa, jos ihminen tulee vastaan ja huikkaa" how are you" ja kävelee saman tien ohi. Osaan siis jutustella niitä näitä pysähdyksissä ("fine, thanks, and you?") mutten liikkeessä :D

Asuntolassa on ollut monennäköistä ohjelmaa: grillailua, kauhuleffaa, curryiltaa (btw, ei tuntunu missään verrattuna Jarnon serkun vime keväänä tarjoamaan curryyn!!!!), ja lisäksi oli järjestetty illallinen eräässä opetusravintolassa, eli siellä työskentelevä porukka oli pääasiassa opiskelijoita. Saatiin kolmen ruokalajin illallinen 15 dollarilla (noin 10 euroa) ja ruoka oli kuitenkin tooooodella hyvää! (ruokabloggaaja vauhdissa taas) Pääruoaksi tilasin pihvin, ja lautasella olikin melkein kokonainen eläin:

En jaksanu syödä tuota kokonaan ja harmikseni jälkiruokakin jäi puoliksi syömättä. Jälkiruoaksi tilasin mutakakkuhenkisen jutun, joka oli hyväääääää ja sitäkin oli hurjan kokoinen pala.

Hyväääääääääääääästä tuli mieleen: pari viikkoa sitten grilli-illan yhteydessä päädyin lähtemään yhden porukan kanssa jäätelölle. Paikka oli sellainen, jossa sai valita jäätelömaun ja siihen sekoitettavat (murskattavat) ainekset. Tilasin juustokakkujäätelöä suklaakeksimuruilla (ei kuvamateriaalia olemassa). Melkein vieläkin tärisyttää se makeus, hrrrrrr.

Tämä asuntola alkaa mennä pettymyksen puolelle. Puitteet on kyllä hienot ja hyvät ja oikein riittävät (mitä nyt joskus on aika inhottavaa mennä keittiöön aamulla lämmittämään puuroa.......). Täytyy alkaa hyväksyä se fakta, ettei täältä löydy oikein kavereita mulle. Kaikki on jo niin omissa kaveripiireissään, ettei niitä kiinnosta joku suomalainen. Tietysti täällä on joitain ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella enemmänkin, mutta ei sen kummempaa. Oikeestaan "lähin" tuttavuus on yhden tanskalaisen tytön kanssa, mutta häneen tutustuin vasta viime viikolla siellä illallisella ja hän tuntuu olevan äärimmäisen kiireinen kaikkien kouluhommien kanssa (vrt. Jarno), niin hänestä ei oo hetkeen seuraa mihinkään turistihommiin.

Onneksi Melbournesta ei ihan heti ihmiset lopu kesken! On täällä vielä nelisen miljoonaa ihmistä, joihin en oo vielä tutustunu! Esimerkiksi reppureissaajien tapaamisessa (kansainvälisen aussireppureissaajaryhmän järjestämä) tutustuin moniin ihmisiin. Yhden taiwanilaisen tytön kanssa olin viime viikonloppuna Aquariumissa. Jotta tää mun teksti ois mahdollisimman rikkonainen ja epälooginen, tässä teille juttua Aquariumista:

Hauskan näköisiä sammakoita!

Melko vinkeä merihevonen!

Hellantuuteli!

Pingviineillä olin pesänrakennuskausi menossa. Porukka keräsi omaan pesään pikkukiviä, joko kantamalla pinosta tai varastamalla toisten pesistä. Reilua!

Tää mua nauratti tosin paljon: tämä odottelin tässä oven takana hyvän aikaa että ovi avautuisi ja sieltä tulisi ruokaa. Lopulta ruokaa tuli - ja sen jälkeen alkoi uusi odottelu oven takana!

Edessä on vauvapingviinejä! Ne oli erillään muista, ja tämä liittyi jotenkin siihen ettei ne saa uida vaan niiden pitää kasvattaa suojapintaa höyheniin tai jotain.

ruoka-aika! (sukeltaja tarjosi ruokaa, ei ollut ruokana)

Jo on akvaariolla kokoa!

Niin, se varsinainen juttu Aquariumista :D Sunnuntaina siis käytiin siellä. Lippu oli aika arvokas, mutta onneksi täältäkin sai ISIC-kortilla opiskelija-alennusta. Paikka kierrettiin läpi rauhalliseen tahtiin, ja lopuksi pingviinien luona oltiin aika vähän aikaa, kun oli jo niin nälkä. Onneksi pystyi käymään lounaalla välillä, sillä samalla lipulla sai tulla takaisin sisälle. Käytiin lounaalla ja kierrettiin sama kierros läpi, tarkoituksena mennä suoraan katsomaan pingviinejä pidemmäksi aikaa. Yhtäkkiä todettiin että oltiin jossain missä ei aiemmin oltu! Vasta tässä vaiheessa päädyttiin tuonne jättiakvaariolle, eli koko paikan todelliselle kohokohdalle! Kyllä olisi harmittanut jos jälkikäteen ois todettu että on tuollainen akvaariotunneli. Ei mitään hajua, mistä oltiin edellisellä kierroksella oikaistu niin, ettei päädytty tuonne akvaariolle. Onneksi mentiin takaisin. :) Aquariumin reissulla meni yli neljä tuntia, eli kyllä siellä nähtävää riitti! Tai no, pelkästään pingviinejä seuratessa meni varmaan melkein tunti...... :)

Toinen hyödyllinen Facebook-ryhmä on sellainen, joka on tarkoitettu uusille melbournelaisille. Tän ryhmän kanssa lähden nyt sunnuntaina Yarra Valleyyn eli viinitiloille! Uauauauauauauaaaaa! Ei, en odota tätä innolla. Tän järjestelyt on ollu vähintään mielenkiintoisia. Toi ryhmä toimii pääasiassa Meetup-sivustolla, josta en ollut tähän viikkoon mennessä kuullut koskaan mutta siellä on ihan pirun paljon ihmisiä. Siellä siis listataan tapahtumia ja siellä ilmoittaudutaan jne. Tää tapahtuma oli jo täynnä kun löysin sivuston, mutta tää sivuston ylläpitäjä (joka on vissiin ihan tavallinen tyyppi, ei mikään matkajärjestäjä!) ilmoitti että sais ehkä minibussin käyttöön että enemmän porukkaa mahtuu mukaan. Minibussi saatiin, mutta silti jäin jonotuslistalle. Jossain vaiheessa pääsin jonotuslistalta osallistujalistalle, mutta silti piti vielä laittaa erikseen mailia osallistumisesta tän retken kuskille?! No, mitään en oo vielä maksanu (maksu paikan päällä) ja tuonne tulee monia muitakin, niin eiköhän siitä hyvä sunnuntai tule. :) Yarra Valley on ollut yksi semmoinen kohde, johon oon ehdottomasti halunnut käymään!

Niin, ja tutustuinhan mä täällä myös eksoottiseen kansaan, suomalaisiin, viime viikonloppuna! Täällä suomalaiset järjestää kokoontumisen kerran kuussa. Olin ensin päivän kaupungilla (sain vihdoin ostettua talvikengät!) ja sit neljäksi menin tapaamiseen. Ajattelin että tapaamisessa menis pari-kolme tuntia jonka jälkeen kävisin ruokakaupassa ja menisin sit kotiin. No, päivä ja ilta venyi, ja sunnuntain puolella aloin selvittelemään millä pääsisin parhaiten mahdollisimman lähelle kotia. Sain selville, että busseja menisi vielä pari, joten lähdin etsimään. Bussilla pääsisin lähemmäksi kuin junalla. No, sitä bussipysäkkiä en löytänyt vaikka ihan kartasta katsoin mistä bussireitti menee. Tämä seikkailu, kartta kädessä ja päivän shoppailut isossa kassissa menossa mukana, tapahtui siis Melbournen keskustassa noin yhden aikaan yöllä. Vähän alkoi pelottamaan, ja lopulta päätin lähteä junalle. Viimeisellä junalla sit kotiin. Eikä parin kilometrin kävelymatkalla tullut yhtään ketään vastaan, joten turhaan pelkäsin!

Tässäpä vielä lista tapahtumista joihin aion osallistua 

- maanantaina on kampuksen vaihtarijärjestön Mooncake festival, silloin leivotaan (tai ainakin valmistetaan jotenkin) jotain kiinalaisia leivoksia jotka vissiin liittyy uuteenvuoteen

- ehkä (toivottavasti) arki-iltana jonkin Fringe Festival -ohjelman näkeminen

- perjantaina on jatko-opiskelijoiden gaala. Mekko ja sukkahousut ostettu!

- lauantain ohjelma ei sinänsä vois vähempää kiinnostaa, mutta ilmiö kiinnostaa: jalkapallon finaaliottelu. Ainakin täällä asuntolassa järkätään kisakatsomo, mutta vois olla kiinnostavaa mennä johonkin pubiin katsomaan peliä. Tapaturmavakuutus on jo kunnossa, no worries! ;)

- sunnuntaina menen todennäköisesti "markkinoille" (tämä on luultavasti mahdollisimman väärä sana tapahtumalle) tän saman taiwanilaisen tytön kanssa ("markkinoiden" nettisivut: http://www.royalshow.com.au/)

- seuraavana lauantaina osallistun kampuksen "terveyskerhon" (jälleen kerran luultavasti mahdollisimman huonosti kuvaava sana) retkelle kaupungin ulkopuolelle (en tiedä ees tarkemmin) tutustumaan sikäläiseen sairaalaan

- seuraavalla viikolla opiskelijoiden talent-kisa, jossa yks meidän proffista myös esiintyy (hyväntekeväisyystapahtuma kampuksella)

- sitten on ehkä myös jatko-opiskelijoiden kesken illallinen muutaman pian valmistuvan ja valmistuneen kunniaksi

- sitten onkin monta tyhjää sivua kalenterissa (ainakin vielä), ja seuraavana lukeekin Melbourne Cup. Eli siellä naiset esittelee hattujaan, ja vissiin hevoset juoksee ja on vedonlyöntiä. Aion ostaa semmoisen söpön päähineen ja mennä esittelemään sitä tuonne!

Täällä asunnossa on ihan älyttömän kylmä. En ees muista, onko Suomessa ikinä paleltanu varpaita sisätiloissa, kun on villasukat jalassa. Täällä tämä on aika yleistä. Viime viikolla täällä oli se kauhuleffailta, mutta oli niin kylmä, etten voinu olla tuolla yleisissä tiloissa kun palelsi niin paljon. Oon keksiny täällä uuden sanonnan: evakuoida itsensä peiton alle. Luulen että täytyy suorittaa evakuointi taas pian, kylymä!!!

Viikonlopun teemana koulutehtävät

Miksi sitä ihmislapsi ei koskaan opi, tai ei ainakaan vielä ole oppinut. Kaikki kouluhommat rästissä ja maanantaina pitäisi kaikki olla valmista. Aikaa aloittaa hommat olisi kyllä periaatteessa ollut ihan riittävästi. Ja lisää aikaa olisi tullut, jos esimerkiksi ei olisi tämän kirjotus ajna käyttänyt tehtävien tekemiseen.

Aikajärjestyksessä homman nimi on se, että sunnuntaihin puoleenyöhön mennessä olisi palautatteva ensimmäinen tehtävä joka sisältää useamman erityyppisen lyhennelmän ja vähän laskentaa perustuen annettuun lähteeseen: ”Industry Surveys - Healthcare: Pharmaceuticals - Herman Saftlas, Pharmaceuticals Equity Analyst”

Maanantaina onkin sitten vuorossa OTC-valmisteiden ensimmäinen välitentti, siihenkin toki pitäisi ehtiä lukea. Luennoilla kun on huomannut, että täällä on käytössä edelleen paljon sellaista mihin Suomessa ei enää törmää. Moni tuttu lääkeaine myös puuttuu otc-valmisteiden joukosta, joka on tosin ymmärrettävää, kun niitä saa käytännössä ihan mistä vaan. Annostuksissa nyt ei pahasti heittoja ole ollut, mutta miettiä niitä silti hieman täytyy.

Maanantaiksi onkin sitten mikroekonomian palautettava tehtävä. Tästä en osaa sanoa oikeastaan mitään muuta kun on kuulemma edellistä isotöisempi. Tosiaan en siis le vielä vilkaissutkaan tätä tiistaina hieman ennen puoltayötä saamaamme tehtävää.

Viimeisenä on periaatteessa helpoin tehtävä. Pitäisi lukea kirjasta pari kappaletta ja vastailla niiden perusteella esitettyihin kysymyksiin. Tämä vaan on jäänyt kahtena edellisenäkin viikkona ihan viimeiseksi hommaksi. Tällä kertaa olen ryhmässä jonka pitäs oikeesti osallistua tunnilla, eli nyt homman pitäs olla hanskassa.

Mutta nyt on hyvä hetki lopettaa tää höpöttely ja lopettaa lukutauko. Ei kun jatkamaan hommia, että viikonloppuna ehtis vähän es rentoutuakin. Niin ja huomenna menen katsomaan yhtä käytettyä pyörää. Ties vaikka sen jälkeen ehtis ajoissa aamuluennoillekin.