It's fun to stay at the....!

Matkavalmistelut etenee. Viisumistani ei oo vieläkään kuulunu mitään (muuta kuin että yhteyshenkilöni mielestä ei pitäisi mennä enää kauaa...). Mutta varattiinpa majoitus New Yorkista uudeksivuodeksi! Monet edulliset majoitukset näytti olevan jo nyt varattuja uudeksivuodeksi, joten piti itsekin olla hyvissä ajoin liikkeellä. Eri vaihtoehtoja kävin läpi hyvin monena iltana. NY:ssa ollaan 28.12.-1.1. Majoitus varattiin YMCA-ho(s)tellista! Majoitus on Queensissa, eli noin 10 mailia sekä Times Squarelle että lentokentälle. Hinnaksi tuli 380 dollaria elikkä noin 290e, kahdelta henkilöltä. Vielä ei tarvinnu maksaa mitään, mutta luottokorttitiedot annettiin.

Tuo ei todellakaan oo mikään hieno paikka. Tärkeintä oli hyvien yhteyksien päässä noista olennaisista paikoista oleva edullinen paikka. Mahdollisia paikkoja etsin Trivagon kautta, paikkojen arvosteluja katsoin TripAdvisorista ja tän majoituksen lopulta varasin paikan omilta sivuilta. TripAdvisor oli tosi näppärä (ja toivottavasti myös luotettava): heti näki, onko pääpaino arvosteluissa huippuja, ala-arvoisia vai jotain muuta. Tärkeänä pidin myös sitä, että huoneeseen saa jääkaapin. Itse asiassa tuossa majoituksessa jääkaappi oli erikseen toivottavissa. Toivottavasti saadaan se. :) Jännityksellä odotamme sitä, kuinka ällöttävä meininki on käytävillä olevissa yhteisissä vessoissa ja pesutiloissa uudenvuoden aikaan.....!

Nyt sit vain suunnittelemaan, mitä tapahtuu Columbuksen ja New Yorkin välillä 21.-28.12. :)

muokkaus 31.7.2013:
Meidän blogia on luettu jo yli 1000 kertaa vaikka ei olla edes päästy vielä itse asiaan ;) Huikeeta! (Liekö kaikki noista todellisia lukukertoja, vai onko kyseessä jotain hakukone-tms-juttuja...?)

Asunto!

JES!

Nyt on sitten majapaikka varmistunut amerikan mantereelta. Löyttyy Googlella tästä kohti.
Pääsin niin sanotusti vähän parempaan majoitukseen ja vielä kattohuoneistoon (3. kerros) aivan urheilupaikkojen laidalle. Mikäli oikein käsitin, niin olisi oma huone ja lisäksi yhteinen keittiö sekä suihku. Pohjapiirros löytyy täältä ONU:n tarjoamana.

Seuraavaksi pitäisi selvittää mitä tuollaiseen majoitukseen pitää ostaa Dorm-In-A-Box kaupasta. Niin ja tietysti varmistaa että ostokset on perillä silloin kun alkaa kansainvälisten opiskelijoiden orientaatio.

PS.

3 viikkoa ja 1 viikonloppu vielä matkaan.
Viisumi tuli jo haastattelun jälkeiseksi perjantaiksi. Sainpahan passiini kuvan jossa en näytä ihan niin rikolliselta, jos nyt sitten vaikka pääsisin maahankin.

Reilu kuukausi jännäysaikaa!

Woohoo, 31 päivää jäljellä lähtöön!

Viisumista ei edelleenkään oo kuulunu mitään. Melkein vois kysäistä mun yhteyshenkilöltä, että kuinka kauan tuosta maksun perimisestä menee yleensä viisumin hyväksyntään...

Perjantaina oli palkkapäivä, joten sain maksettua lentoni loppuun. Täytyy kehua Kilroyta: sain hyvin räätälöidyn lentokierroksen itselleni näppärästi pääasiassa sähköpostitse asioimalla (yksi puhelu käytiin). Lentojen peruuntumisen varalta sai hyvän hintaisen vakuutuksen Kilroylta, ja osamaksu onnistui (onneksi!). Jos siis suunnittelette pidempiä lentomatkoja, kannattaa kääntyä Kilroyn puoleen. Me opiskelijat saatiin käsittääkseni erityisen halvat lennot, mutta kannattaa teidän muidenkin muistaa Kilroy.

Vakuutusasiatkin etenee! Tai joo, etenee siten etten ymmärrä mitä oon tilaamassa! Jostain syystä sain OP:lta tarjouksen vain matkustajavakuutuksesta elo-tammikuulle. Laitoin nyt uuden viestin ja kerroin että kyllä haluan matkatavaravakuutuksenkin. Kuitenkin riski tulla ryöstetyksi tai sille, että matkatavarat myöhästyy, on isompi kuin riski päätyä sairaalahoitoon tms, joten se matkatavaravakuutus todellakin kiinnostaa.

Tilasin Ellokselta sellaisen kohtuuhintaisen säänkestävän takin ja irroitettavan fleecevuoren yhdistelmän, ja olipa hyvä tilaus! Eli päätin ostaa takin. 

Viikonloppuna käytiin tyhjentämässä yhteinen kotimme alivuokrauskuntoon. Kylläpä tavaraa riitti! Pakkaaminen ja muuttaminen (vaikka edes vain ylemmässä kerroksessa olevaan varastoon) on vain niin.... sieltä ja syvältä! Tämän seurauksena kuitenkin saadaan lisää rälläysvaroja reissulle kun ei tarvitse maksaa itse kaikkia asumiskuluja, joten ehkä tämä kannatti. :)

Mulla ei valitettavasti nyt oo tämän enempää päivitettävää. Jarnolla on enemmän kerrottavaa, odottakaa vaan tekstiä häneltä ;)

Toivottavasti viisumista kuuluisi pian...!

Viisumihaastattelu

Viisumihaastattelun ajan varaaminen ei käynytkään ihan mutkattomasti.

Aikaa ei voinut varata ennen viisumihakemuksen käsittelymaksua. Ja tämä käsittely maksu tuli itselle vähän yllätyksenä. Toki tiesin kyseisen maksun olemassa olosta, mutta koska itse viisuminhakemusprosessissa siitä ei puhuttu mitään, olin tullut käsitykseen että SEVIS maksu olisi kattanut myös sen. Näinhän ei toki ollut ja ehtona ajan varaamiselle oli tätä ennen suoritettu käsittelymaksu. 

Onnekseni Yhdysvaltain konsulaatin suomalainen pankki sattui olemaan niiden joukossa jota itsekin käytän ja tilillä myös riittävästi rahaa. Ei muuta kuin äkkiä nettipankissa maksu suoritetuksi, kuitti talteen ja aikaa varaamaan. Sillä näin kesällä tuntui että aikoja oli kuukauden päähän kohtuullisen niukasti ja vapaapäiväkin oli jo lyöty lukkoon päivällä, joten päivää ei enää oikein olisi pystynyt vaihtamaan.

Viisumihaastatteluun valmistautuminen.

Onnekseni vältin kovimman paniikin haastattelusta, suuri kiitos siitä kuuluu 3 päivän minilomani täydellä ohjelmalla. (Kiitos vain veljelleni mahdollisesti tämän vuoden pisimmäksi jäävästä moottoripyörälenkistä.) Vajaa viikko sitten käytin yhden illan keräten kaikki konsulaatin listassa vaaditut paperit kasaan. Illan aikana tulostelin edellä mainitsemani kuitin, todistuksia varallisuudesta sis. Kelan ja yliopiston paperit tuista matkan ajalle ja viisumihakemuksen vahvistus sivun. Näiden lisäksi tarkastin että Yhdysvalloista tulleet alkuperäiset paperit olivat myös mukana ja hankin palautuskirjekuoren. 

Minusta kun kysymys on, niin eihän se nyt kerrasta kuitenkaan ihan nappiin mennyt. Haastattelua edeltävänä päivänä aamusta selasin vielä ONU:n viisumiohjeita ja bongasin sieltä kohdan että viisumihakemuksessa mainitsemani lentojen laput olisi myös hyvä olla mukana. Tämähän tarkoitti pientä viivästystä lähtöön kun piti tulostus kone viritellä päälle ja saada paperi matkaan. Onneksi matkan teko ei tästä juurikaan myöhästynyt. Isomman viivästyksen teki matkaani Hietalahden suljettu ranta-alue, josta olin suunnitellut ajavani läpi suunnettelemalleni parkkialueelle, tarkoittaen seurauksena seikkailua ilman navigaattoria Helsingin ydinkeskustassa, myös niillä umpikujilla. Tietysti ilmaista pysäköintitilaa Helsingin kaupungin pysäköintikartalla osoittama kadunpätkä olikin öisin pysäköintikieltoaluetta, että siinä meni sitten se muutenkin hyvin täysi pysäköintimahdollisuus.

Eikä tässä vielä kaikki. Onneksi yömyöhään tulin tarkastaneeni viisumihaastatteluni ajan. Samalla huomasin että sehän on 2 km päässä siltä mihin olin ollut ajatuksissani menossa noin viikon ajan, onneksi sentään lähempänä majapaikkaani. Mutta että tämäkin lappu pitäisi olla vielä mukana! Tämäkin viimehetken ongelma saatiin kuitenkin keskellä yötä ratkaistua ja sain paperit aamulla, Kiitos kovasti avusta.

Haastattelun todellisuus.

Ensivaikutelma konsulaatin ovella: Hei täällähän on muitakin, okei annetaan heidän mennä edeltä. Koska ohjeessa oli sanottu että ole juuri ajallasi, älä ajoissa, äläkä myöhässä, niin odotin vuoroni minuutilleen ja tajusin edellä menneiden englanninkielisistä selostuksista, että heidän aikansahan on oikeasti minun jälkeeni. No seuraava shokki olikin että minulle ohjeet summerista kuuluivatkin edelläni menneistä poiketen ihan selkeällä suomenkielellä.

Seuraavana oli vuorossa passin luovutus ja turvatarkastus ennen odotustilaan siirtymistä. Tässä vaiheessa piti luovuttaa ”narikkaan” suljetut elektroniikka laitteet. (Toivottavasti tämä kertomus ei ole minkään lain vastainen, ei siitä ainakaan missään mainittu.) Ensimmäinen vastaanottovirkailija puhui edelleen suomea ja otti haltuunsa kaikki viisumihakemuksen vahvistus sivulla pakollisiksi mainitut dokumentit ja palautuskirjekuoren haltuunsa, siis paljon vähemmän kuin olin tuonut mukanani. Seuraavan lyhyen odotussession jälkeen seuraava tällä kertaa jo englanniksi palvellut henkilö ohjeisti sormenjälkien skannaamisessa. Ja jälleen odottamaan. 

Viimeisenä oli vuorossa itse haastattelu. Apua, mitä ne minulta nyt oikein kyselisivät. (kysymykset vapaasti suomennettu) ”Oletko tällä hetkellä opiskelija?” Yes, tämähän lähti hyvin, sain jopa melkein selvää kysymyksestä ja pystyin siihen vastaamaan. ”Mitä opiskelet?” Vastasinkohan jo liikaa kun erittelin mitä opiskelen suomessa ja mitä tulen opiskelemaan vaihdossa, vai nopeuttikohan vastaukseni vain prosessia. ”Saatko tukea Kelalta tai yliopistoltasi?” – Hetken hiljaisuus. Ai perkule on minulla sittenkin jäänyt vahingossa myös oman yliopistoni tukipäätös tähän kansioon. – Yes, ja papereiden pläräyksen aloittaminen, että saan vaaditut dokumentit esille.

Virkailija pääsi vain parahiksi keskeyttämään dokumenttieni etsiskelyn ilmaisten että ei niitä tarvita. Tämä oli sitten nyt tässä ja viikon sisällä saat viisumin paluupostissa. Mihin jäivät kyselyt viisumihakemukseni vastauksista, vai oliko se vain tämä opiskelenko ja mitä kysymykset. Ja mihin näitä viimehetkellä tulostamiani dokumentteja lennoista ja haastatteluajan varaamisesta oikein tarvitaan. Tämänkö takia viimeyön alun nukuin vähän levottomasti?

No parempi liika papereita kuin liian vähän. Sivukorvalla kuulin, että kaikilla ei mennyt niin vahvasti, sillä ihan oikeasti siinä ensimmäisellä tiskillä vaadittavissakin dokumenteissa oli puutteita. Joten parempi oli varmasti ottaa liikaa kuin liian vähän papereita matkaan.

Viisumihaastattelun varaamisesta vajaa kuukausi, oletettua helpompi ja nopeampi haastatteluprosessi takana ja nyt vain odotellaan postia.

40 päivää lähtöön!

Päivitystä taas! Mitään mullistavaa ei oo edellisen postauksen jälkeen tapahtunut. Varasin viimeisen lennon tälle mun kierrokselle: lento Sydneystä Melbourneen Jetstarilla. Mietin kauan, kuinka kauan aikaa varaan lentojen vaihtoon ja nettiselailun jälkeen päädyin viiteen tuntiin. Noin 70 euroa maksoi lento, sisältää 25kg matkatavaraa. Halapaa!

Koko kierros näyttää mun osalta tältä:

24.8. Helsinki - Lontoo - Singapore (perillä 25.8.) - Sydney (perillä 26.8.) - Melbourne

Eli suoraan kohteeseen! Pitää perehtyä lentokonejumppaan ja harkita tukisukkien ostamista. Tiedän jo nyt että oon ihan sekaisin noiden lentojen jälkeen, mutta onneksi mulla on reilusti toipumisaikaa ennen ku hommat alkaa yliopistolla. :)

Joulukuussa siirryn tavalla tai toisella Sydneyyn, josta matka jatkuu:

20.12. Sydney - Nadi (Fiji) - Los Angeles - Atlanta (perillä 21.12.) - Columbus.

Alunperin mulla oli suunnitelmassa lentää suoraan LA:sta Columbukseen, mutta toi Atlantan vaihto tuli lentojen varauksen jälkeen. Eipä tuo paljoa muuta alkuperäistä aikataulua. Ja jos oon oikein tulkinnu, niin mulla on 10 tunnin vaihto LA:ssa. Mitä sanotte, kannattaako lähtee lentokentältä pois jo tuommosella vaihtoajalla? Columbuksesta on noin 80 mailia (Googlemaps) Adaan, eli... 130 kilometriä. Tähän suuntaan matkustettaessa tulee pitkiä päiviä: vaikka matkustan ties kuinka monta tuntia, elän edelleen joulukuun 20. päivää!

Tuossa on sitten pari viikkoa aikaa siirtyä paluulennoille (roadtrip, anyone?):

1.1. New York - Lontoo (perillä 2.1.) - Helsinki

Palautin vihdoin matkavakuutuksen pidentämiseen vaaditun terveysselvityksen. Miksi palauttaminen viivästyi? En saanu tulostettua tätä paperia allekirjoitettavaksi..... :) Yritin myös selvittää, miten mun kannattaisi tehdä muuttoilmoitus/osoitteenmuutos. Tarviiko mun ilmoittaa ollenkaan postille tai maistraatille että menen ulkomaille, vai ilmoitanko vaan että mun postit voi siirtää kotikotiini puolen vuoden ajalta?

Ensi viikonloppuna hajottaa varmasti. Mennään tyhjentämään Kuopion koti niin tyhjäksi kuin mitä se pitää tyhjentää. Aikaa on perjantai-illasta sunnuntain alkuiltaan. Siinäpä on taas yksi oikein konkreettinen muistutus siitä, että syksyllä ollaan jossain muualla kuin Kuopiossa, tai Suomessa, tai edes pohjoisella pallonpuoliskolla (no, Jarnohan on).

Pitää usuttaa Jarno päivittämään blogia omalta osaltaan ettei tämä sivu ole pelkkää mun tajunnanvirtaa. Onneksi tuosta sivun ylälaidasta voitte suhteellisen helposti karsia osan mun teksteistä pois ;)

Odottelua

Odottelen viisumipäätöstä. Kerroinkos jo, että luottokortilta oli peritty viisumimaksu ja siten mun hakemus on käsittelyssä? No, jos en kertonu, niin mun luottokortilta oli peritty viisumimaksu ja siten mun hakemus on käsittelyssä!!! Muuten järjestelyt ei oo kauheesti edenny. Tein just ulkoministeriölle matkustusilmoituksen. Maistraatille ei kuulemma tarvii tämmöisestä ulkomailla oleskelusta ilmoittaa, mutta postille pitää tehdä postinsiirtoilmoitus.

Odottelen myös sitä, että nämä reilu 4 työviikkoa menisivät nopeasti: sitten ois pari viikkoo lomaa ja sen jälkeen on lähdön aika. :)

Odottelen lisäksi pakettia Ellokselta: tilasin yhden ulkoilutakin kokeiltavaksi (-30%!). Toivottavasti ois hyvä. Budget sportissa kävin kokeilemassa takkeja, mutta ne tuntui oudon kokoiselta. Eivät istunu ollenkaan. Sen takia odotan jännityksellä nyt tätä kokeiltavaa takkia. Reppuja oon katellu aika paljon, ja aika hyviä varmaan on löytynytkin, mutta haluan päästä häpeltelemään eri reppuja ennen kuin ostan mitään. 

Odottelen myös sitä, milloin tulee lähtöä edeltävä paniikki. Tuleekohan se vasta päiviä ennen lähtöä? Tällä hetkellä on kyllä matkamania päällä! Pitää toivoa, ettei matkapaniikki iske samaan aikaan mulla ja Jarnolla, ettei vaan kannusteta toisiamme epätoivoisena perumaan suunnitelmiamme. :D Toisen pitää olla skarppina, vaikka toinen kriiseilisi kuinka paljon.

Tässä linkkejä, joita olen käyttänyt paljon matkafiilistelyissäni:

http://www.lonelyplanet.com/australia/melbourne

Omatoimimatkaajan taivas! Tähän mennessä oon lähinnä bongaillu kaikkee tekemistä ja nähtävää Melbournesta (ja muista Australian paikoista).

http://goodmorningmelbourne.blogspot.fi/

Tätä blogia oon seurannut enemmän ja vähemmän aktiivisesti siitä lähtien, kun sain kuulla kohdekaupunkini vaihtumisesta. Bloggaaja on AMK-opiskelija, joka on ollut helmikuusta nyt heinäkuulle asti Melbournessa. Matkakuumetta äärimmäisen paljon nostattava sivu.

http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/

Täältä löytyy kaikkea mahdollista matkailuun liittyvää keskustelua! Hyödykäs sivu. 

Matkafiilistelyä harrastettiin yhdessä äitin kanssa, siltä varalta jos/kun hän tulee joulukuussa käymään mun luona. Jarnonkin kanssa ollaan fiilistelty: mahdollista Pohjois-Yhdysvaltojen roadtrippiä + uudenvuodenaattoa New Yorkissa! Asennoidun jo nyt siihen että saan luteita matkakumppanikseni viimeistään New Yorkissa. :D

Mun viisumi on otettu käsittelyyn viime torstaina. Eihän käsittelyssä voi kestää paria kuukautta kauempaa, eihän?

Vinkkejä apurahahakemusta tekeville

Kirjoittelen tässä uutta apurahahakemusta ja päivitän talousarviotani. Tällaisia asioita olen sisällyttänyt omaan arviooni:

Tuloja

- Kelalta: opintoraha, asumislisä (opintolaina)

- apurahat

Menoja

- lennot

- matka lentokentälle (juna Tikkurilaan + bussi lentokentälle)

- asuminen: takuuvuokra, varauksen käsittelyn kulut, vuokra

- matkavakuutus

- viisumin paperikustannukset (kopioiden oikeaksi todistaminen, "syntymätodistus")

- viisumi

- passin uusiminen

- prepaid-liittymä Australiassa

- päivittäinen matka julkisilla yliopistolle ja takaisin

- pyykkäys asuntolassa keskimäärin kerran viikossa

- lounas yliopistolla päivittäin

- majoitus hostellissa (siltä varalta ettei kaikkia lentoja saa samalle päivälle ja jatkolentoa joutuu odottamaan seuraavaan päivään - mulla kun on vielä nytkin lennot vasta Sydneyyn asti)

Erikoistyötä tekemään Australiaan - eipä tämäkään oo mikään yksinkertainen homma ollut

Ajattelin kertoa tarkemmin siitä, minkälaisten vaiheiden jälkeen olen päätymässä erikoistyön tekijäksi Australiaan. 

Kuten aiemmin kirjoittelin, ilmoitin pian proviisoriopintojen alkamisen jälkeen, että haluan tekemään erikoistyötä ulkomaille, mielellään englanninkieliseen maahan. Olin kattonu jo jotain kohteita näistä laitoksen "suhdepaikoista", jotka sijaitsivat siis eri puolilla Eurooppaa. Oppiaineen silloin vastuuhenkilö kertoi, että Australiassa ois myös suhteita. Otin aluksi yhteyttä laitoksemme entiseen tutkijaan, joka on nykyään Australiassa hommissa. Hän kertoi, että hänen miehensä voisi ohjata minua, ja että olen erittäin tervetullut Australiaan. Kävipä näppärästi!

Alunperin kohteeni oli Adelaiden University of South Australia. Muistaakseni heti alusta lähtien aihealueekseni sovittiin iäkkäille tehdyt lääkitysten tarkistukset, koska tämä on ohjaajani osaamisalue. Keväällä puuhattiin yliopistojen (UEF ja UniSA) välille vaihtosopimusta, joka olisi helpottanut tulossa olevaa paperisotaa. Vastaus tuli syksyllä: sopimusta ei tehty, koska UniSA ei käsittääkseni olisi kokenut hyötyvänsä tästä sopimuksesta tms. Keväällä minulle nimettiin ohjaaja UEF:lta, jota tapasin näissä merkeissän ensimmäisen kerran syksyllä. Gradun aihetta säädettiin sen mukaan, mitä työtä tein Fimealla ollessani harjoittelussa siellä alkukesästä 2012. Ajankohdaksi päätettiin syksy 2013. Tänä aikana tapasin myös ohjaajani, kun hän oli käymässä Kuopiossa.

Syksyllä oli kauhea stressi sen takia, koska en saanut yhtään mistään vastausta siitä, mistä minun täytyy sopia kun olen menossa toiselle puolelle maailmaa menossa tekemään gradua - vai tarvitseeko sopia mistään. Vaadin niin kärkkäästi apua kv-osastolta että aloin saamaan vähintään yhtä kärkkäitä vastauksia takaisin. ;) Kukaan ei tuntunut ymmärtävän minun silloista "hätää". Yritin kysellä vinkkejä muilta, jotka olivat olleet tekemässä erikoistyötään ulkomailla, mutta en hirveesti saanut irti. Tuona syksynä sain muistaakseni niinkin kannustavan kommentin kv-osastolta, että ei ulkomaille lähdöstä oikein kannata haaveilla, jos ei ole valmis ottamaan riskejä. Minun näkökulmasta tilanne oli se, että minulla oli vain yhden professorin lausunto siitä, että saan mennä sinne tekemään erikoistyötä - ei yhtään mitään muuta. Tämä oli prosessin ensimmäinen kriisi. Aussiohjaajaltani sain tiedon, että minä saan käyttööni yliopistolta koneen, jolla voin tehdä töitäni. Lisäksi oli puhe, että saan virallisen kutsukirjeen lähempänä lähdön hetkeä. Silti keskustelu oli edelleen vain meidän kahden välistä. Loppusyksystä sain ensimmäisen apurahani (Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry:ltä, http://fortis.fi/)

Loppusyksystä kirjoittelin tutkimussuunnitelmaa, kunhan muilta kiireiltäni ehdin. Olipa huippua päästä vihdoin oikeisin töihin! Graduni kirjoitan kokonaan englanniksi. Aluksi jännitti, mutta hyvin luontevasti kirjoittaminen on edennyt. 

Jouluna tutustuin netissä eri sivuilla tulevaan kaupunkiini ja yliopistoon, sekä tutustuin mahdollisiin majoitusvaihtoehtoihin. Monia sähköposteja tuli laitettua, ja löysinkin hyvin potentiaalisen majoituspaikan. Jouluna Jarno sai oman varmistuksensa vaihtoon lähdöstä, joten yhteisen Jenkkiloman suunnittelukin alkoi.

Alkuvuodesta vaihdon käytännön asiat alkoivat olla yhä enemmän mielessä. Viisumi ja lennot pitäisi hommata, sekä majoitus varata. Laitoin ohjaajalleni viestiä näistä ja aloin kovasti huolestua, kun viikkoihin ei kuulunut vastausta. Helmikuun alussa tulikin sitten vaihtoprosessin suurin kriisi: ohjaajani oli vaihtamassa työpaikkaa Monash Universityyn! Hirveä epävarmuus iski: pitääkö kaikki järjestelyt käydä uudelleen läpi, missä majoitun, otetaanko minua edes vastaan Monashille? Taas kerran kukaan ei tuntunut ymmärtävän mun kriisiä, aussiohjaajanikin oli vain ihan rennosti ja vannoi että ei tule mitään ongelmia. Eipä niitä onneksi tullutkaan. Pikaisesti piti tutustua Melbourneen ja sen majoitusvaihtoehtoihin. Nepä olikin ihan hurjan paljon kalliimpia kuin Adelaidessa! Vaihtoehtojakin oli aivan hurjan paljon. "Onneksi" vaihtoehtoja karsi se, etten ole kokonaista lukuvuotta Melbournessa enkä siis pystynyt hakemaan kaikkia majoituksia. Majoituksen varasin lopuksi täältä: http://www.yarrahouse.com.au/.

Kutsua ei kuulunut, mutta silti aloin toimia. Lennot varasin Kilroylta. Helsingistä lennän Lontoon ja Singaporen kautta Sydneyyn (Sydney-Melbourne-lentoa en ole varannut vielä) ja Sydneystä lennän useiden välilaskujen kautta Pohjois-Ohioon Columbukseen joulun alla. Kotiin lähdetään New Yorkista tammikuun 1. päivä. Tämä kierros maksoin vakuutuksen kanssa noin 2400 e. Selvittelin eri viisumivaihtoehtoja, ja päädyin Working Holiday -viisumiin. En kuitenkaan vielä hankkinut sitä, koska tiesin, että sen saamisessa kestää pari päivää. Apurahoja sain Suomen Proviisoriyhdistys ry:ltä (http://www.proviisoriyhdistys.net/) ja Suomen Farmasialiitto ry:ltä (http://www.farmasialiitto.fi/index.php).

Erikoistyötäni varten mulla oli kaksi eri vaihtoehtoa käytettäväksi aineistoksi. Nimeni laitettiin pariinkin eri tutkimuslupahakemukseen. Aikataulu ratkaisi sen, kumpaa tulen käyttämään. Huhtikuussa sain lopulta tarkempia tietoja erikoistyöni sisällöstä ja pääsin kirjoittamaan tutkimussuunnitelmani loppuun. Tutkimussuunnitelmaseminaarin pidin toukokuussa, pois alta ennen kesälomaa ja reissua. :) Toukokuussa oli yliopiston Freemover-apurahan hakuaika. Hakemukseen panostin, joten mulle myönnettiin kyseinen apuraha! Apurahan maksatuslomakkeen lähetin viime viikolla, joten saa nähdä, milloin rahat tulee oikeesti tilille.

Kesäkuussa tuli kutsukirje, ja sen myötä tieto siitä, että WH-viisumi ei sovellu erikoistyöni tekemistä varten, ja sen myötä tuli armoton kiire ja stressi Occupational Trainee -viisumin hankkimisen kanssa. Viisumista aion kirjoittaa oman postauksen. Nyt olen lähettänyt viisumihakemuksen eteenpäin ja päätöstä odottelen innolla. Tässä vaiheessa teen ahkerasti töitä, että saan reissurahaa. Farmasian laitoksen apurahahakemus pitäisi tehdä ja lähettää yliopistolle.

Tärkeitä juttuja näin lopuksi: pitäisi ostaa säänkestävä kuoritakki ja uusi reppu (joulualennuksista ostamani reppu menikin rikki jo näin koeajossa.....).

Kysykää jos haluutte tietää vielä tarkemmin! :) Nyt aion lepuuttaa sormia.