Ajattelin kertoa tarkemmin siitä, minkälaisten vaiheiden jälkeen
olen päätymässä erikoistyön tekijäksi Australiaan.
Kuten aiemmin kirjoittelin, ilmoitin pian proviisoriopintojen
alkamisen jälkeen, että haluan tekemään erikoistyötä
ulkomaille, mielellään englanninkieliseen maahan. Olin kattonu jo
jotain kohteita näistä laitoksen "suhdepaikoista", jotka
sijaitsivat siis eri puolilla Eurooppaa. Oppiaineen silloin
vastuuhenkilö kertoi, että Australiassa ois myös suhteita. Otin
aluksi yhteyttä laitoksemme entiseen tutkijaan, joka on nykyään
Australiassa hommissa. Hän kertoi, että hänen miehensä voisi
ohjata minua, ja että olen erittäin tervetullut Australiaan. Kävipä
näppärästi!
Alunperin kohteeni oli Adelaiden University of South Australia. Muistaakseni heti alusta lähtien aihealueekseni sovittiin iäkkäille tehdyt lääkitysten tarkistukset, koska tämä on ohjaajani osaamisalue. Keväällä puuhattiin yliopistojen (UEF ja UniSA) välille vaihtosopimusta, joka olisi helpottanut tulossa olevaa paperisotaa. Vastaus tuli syksyllä: sopimusta ei tehty, koska UniSA ei käsittääkseni olisi kokenut hyötyvänsä tästä sopimuksesta tms. Keväällä minulle nimettiin ohjaaja UEF:lta, jota tapasin näissä merkeissän ensimmäisen kerran syksyllä. Gradun aihetta säädettiin sen mukaan, mitä työtä tein Fimealla ollessani harjoittelussa siellä alkukesästä 2012. Ajankohdaksi päätettiin syksy 2013. Tänä aikana tapasin myös ohjaajani, kun hän oli käymässä Kuopiossa.
Syksyllä oli kauhea stressi sen takia, koska en saanut yhtään mistään vastausta siitä, mistä minun täytyy sopia kun olen menossa toiselle puolelle maailmaa menossa tekemään gradua - vai tarvitseeko sopia mistään. Vaadin niin kärkkäästi apua kv-osastolta että aloin saamaan vähintään yhtä kärkkäitä vastauksia takaisin. ;) Kukaan ei tuntunut ymmärtävän minun silloista "hätää". Yritin kysellä vinkkejä muilta, jotka olivat olleet tekemässä erikoistyötään ulkomailla, mutta en hirveesti saanut irti. Tuona syksynä sain muistaakseni niinkin kannustavan kommentin kv-osastolta, että ei ulkomaille lähdöstä oikein kannata haaveilla, jos ei ole valmis ottamaan riskejä. Minun näkökulmasta tilanne oli se, että minulla oli vain yhden professorin lausunto siitä, että saan mennä sinne tekemään erikoistyötä - ei yhtään mitään muuta. Tämä oli prosessin ensimmäinen kriisi. Aussiohjaajaltani sain tiedon, että minä saan käyttööni yliopistolta koneen, jolla voin tehdä töitäni. Lisäksi oli puhe, että saan virallisen kutsukirjeen lähempänä lähdön hetkeä. Silti keskustelu oli edelleen vain meidän kahden välistä. Loppusyksystä sain ensimmäisen apurahani (Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry:ltä, http://fortis.fi/)
Alunperin kohteeni oli Adelaiden University of South Australia. Muistaakseni heti alusta lähtien aihealueekseni sovittiin iäkkäille tehdyt lääkitysten tarkistukset, koska tämä on ohjaajani osaamisalue. Keväällä puuhattiin yliopistojen (UEF ja UniSA) välille vaihtosopimusta, joka olisi helpottanut tulossa olevaa paperisotaa. Vastaus tuli syksyllä: sopimusta ei tehty, koska UniSA ei käsittääkseni olisi kokenut hyötyvänsä tästä sopimuksesta tms. Keväällä minulle nimettiin ohjaaja UEF:lta, jota tapasin näissä merkeissän ensimmäisen kerran syksyllä. Gradun aihetta säädettiin sen mukaan, mitä työtä tein Fimealla ollessani harjoittelussa siellä alkukesästä 2012. Ajankohdaksi päätettiin syksy 2013. Tänä aikana tapasin myös ohjaajani, kun hän oli käymässä Kuopiossa.
Syksyllä oli kauhea stressi sen takia, koska en saanut yhtään mistään vastausta siitä, mistä minun täytyy sopia kun olen menossa toiselle puolelle maailmaa menossa tekemään gradua - vai tarvitseeko sopia mistään. Vaadin niin kärkkäästi apua kv-osastolta että aloin saamaan vähintään yhtä kärkkäitä vastauksia takaisin. ;) Kukaan ei tuntunut ymmärtävän minun silloista "hätää". Yritin kysellä vinkkejä muilta, jotka olivat olleet tekemässä erikoistyötään ulkomailla, mutta en hirveesti saanut irti. Tuona syksynä sain muistaakseni niinkin kannustavan kommentin kv-osastolta, että ei ulkomaille lähdöstä oikein kannata haaveilla, jos ei ole valmis ottamaan riskejä. Minun näkökulmasta tilanne oli se, että minulla oli vain yhden professorin lausunto siitä, että saan mennä sinne tekemään erikoistyötä - ei yhtään mitään muuta. Tämä oli prosessin ensimmäinen kriisi. Aussiohjaajaltani sain tiedon, että minä saan käyttööni yliopistolta koneen, jolla voin tehdä töitäni. Lisäksi oli puhe, että saan virallisen kutsukirjeen lähempänä lähdön hetkeä. Silti keskustelu oli edelleen vain meidän kahden välistä. Loppusyksystä sain ensimmäisen apurahani (Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry:ltä, http://fortis.fi/)
Loppusyksystä kirjoittelin tutkimussuunnitelmaa, kunhan muilta
kiireiltäni ehdin. Olipa huippua päästä vihdoin oikeisin töihin!
Graduni kirjoitan kokonaan englanniksi. Aluksi jännitti, mutta hyvin
luontevasti kirjoittaminen on edennyt.
Jouluna tutustuin netissä eri sivuilla tulevaan kaupunkiini ja
yliopistoon, sekä tutustuin mahdollisiin majoitusvaihtoehtoihin.
Monia sähköposteja tuli laitettua, ja löysinkin hyvin
potentiaalisen majoituspaikan. Jouluna Jarno sai oman varmistuksensa
vaihtoon lähdöstä, joten yhteisen Jenkkiloman suunnittelukin
alkoi.
Alkuvuodesta vaihdon käytännön asiat alkoivat olla yhä enemmän
mielessä. Viisumi ja lennot pitäisi hommata, sekä majoitus varata.
Laitoin ohjaajalleni viestiä näistä ja aloin kovasti huolestua,
kun viikkoihin ei kuulunut vastausta. Helmikuun alussa tulikin sitten
vaihtoprosessin suurin kriisi: ohjaajani oli vaihtamassa työpaikkaa
Monash Universityyn! Hirveä epävarmuus iski: pitääkö kaikki
järjestelyt käydä uudelleen läpi, missä majoitun, otetaanko
minua edes vastaan Monashille? Taas kerran kukaan ei tuntunut
ymmärtävän mun kriisiä, aussiohjaajanikin oli vain ihan rennosti
ja vannoi että ei tule mitään ongelmia. Eipä niitä onneksi
tullutkaan. Pikaisesti piti tutustua Melbourneen ja sen
majoitusvaihtoehtoihin. Nepä olikin ihan hurjan paljon kalliimpia
kuin Adelaidessa! Vaihtoehtojakin oli aivan hurjan paljon. "Onneksi"
vaihtoehtoja karsi se, etten ole kokonaista lukuvuotta Melbournessa
enkä siis pystynyt hakemaan kaikkia majoituksia. Majoituksen varasin
lopuksi täältä: http://www.yarrahouse.com.au/.
Kutsua ei kuulunut, mutta silti aloin toimia. Lennot varasin
Kilroylta. Helsingistä lennän Lontoon ja Singaporen kautta Sydneyyn
(Sydney-Melbourne-lentoa en ole varannut vielä) ja Sydneystä lennän
useiden välilaskujen kautta Pohjois-Ohioon Columbukseen joulun alla.
Kotiin lähdetään New Yorkista tammikuun 1. päivä. Tämä kierros
maksoin vakuutuksen kanssa noin 2400 e. Selvittelin eri
viisumivaihtoehtoja, ja päädyin Working Holiday -viisumiin. En
kuitenkaan vielä hankkinut sitä, koska tiesin, että sen saamisessa
kestää pari päivää. Apurahoja sain Suomen Proviisoriyhdistys
ry:ltä (http://www.proviisoriyhdistys.net/)
ja Suomen Farmasialiitto ry:ltä
(http://www.farmasialiitto.fi/index.php).
Erikoistyötäni varten mulla oli kaksi eri vaihtoehtoa
käytettäväksi aineistoksi. Nimeni laitettiin pariinkin eri
tutkimuslupahakemukseen. Aikataulu ratkaisi sen, kumpaa tulen
käyttämään. Huhtikuussa sain lopulta tarkempia tietoja
erikoistyöni sisällöstä ja pääsin kirjoittamaan
tutkimussuunnitelmani loppuun. Tutkimussuunnitelmaseminaarin pidin
toukokuussa, pois alta ennen kesälomaa ja reissua. :) Toukokuussa
oli yliopiston Freemover-apurahan hakuaika. Hakemukseen panostin,
joten mulle myönnettiin kyseinen apuraha! Apurahan maksatuslomakkeen
lähetin viime viikolla, joten saa nähdä, milloin rahat tulee
oikeesti tilille.
Kesäkuussa tuli kutsukirje, ja sen myötä tieto siitä, että
WH-viisumi ei sovellu erikoistyöni tekemistä varten, ja sen myötä
tuli armoton kiire ja stressi Occupational Trainee -viisumin
hankkimisen kanssa. Viisumista aion kirjoittaa oman postauksen. Nyt
olen lähettänyt viisumihakemuksen eteenpäin ja päätöstä
odottelen innolla. Tässä vaiheessa teen ahkerasti töitä, että
saan reissurahaa. Farmasian laitoksen apurahahakemus pitäisi tehdä
ja lähettää yliopistolle.
Tärkeitä juttuja näin lopuksi: pitäisi ostaa säänkestävä
kuoritakki ja uusi reppu (joulualennuksista ostamani reppu menikin
rikki jo näin koeajossa.....).
Kysykää jos haluutte tietää vielä tarkemmin! :) Nyt aion
lepuuttaa sormia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilmoitathan kommentissa nimesi, että tiedämme, kuka kommentoi