No on tässä tapahtunut muutakin mutta turistijutut nyt on päällimmäisenä mielessä. Kerron kuitenkin taas aikajärjestyksessä juttua!
Sunnuntaia kävin siis museossa. Sisäänpääsy oli opiskelijoille ilmaista, jee! Edellisen illan Suomitapaamisen jäljiltä oli vähän heikko olo, niin en kauhean kauaa jaksanut kierrellä museossa. Voihan sinne mennä toistekin, kun halapaa oli!
 |
Tämä ei vielä ole museo, vaan Exhibition centre (?) joka rakennettiin 1800-luvulla
maailmannäyttelyä varten. Edelleen näyttelykäytössä! Niin ja tämä on aivan museon vieressä. |
 |
| Sinivalaan luuranko |
 |
| Pakollinen dinosauruskuva |
 |
| Tämä oli tosi sileä kivi, ja tarina meni ehkä niin että tää on merenpohjasta, jossa on päässyt hioutumaan...? |
 |
| Timantteja (melkein)! |
 |
| Hahaa! Tässä kerrottiin eri puolelle maapalloa iskeytyneistä meteoriiteista (tai muista taivaankappaleista). |
 |
| Paaaaljon täytettyjä eläimiä |
 |
| Tämmöisestä opetuksesta mäkin ymmärtäisin jotain :) |
 |
| Reilua! Tämä kuva oli ihmisosastolla kertomassa ulkonäköasioista |
Museosta jäi kiinnostamaan ainakin Melbournen historiasta kertova osio, joten sen ainakin voisin mennä vielä katsomaan!
Jotenkin tuntuu että nää pari viimeistä viikkoo on ollu tosi hankalat. Tää on sitä vaihetta, josta kukaan vaihdossa oleva ei ikinä puhu, mutta mä aion puhua. Tosi moni asia on turhauttanut ja harmittanut. Tai no lähinnä se, että kaikki kivat jutut joutuu tekemään yksin, koska ei oikein oo ketään jota pyytää kaveriksi tai jos uskaltaa Facebookiin laittaa ilmoitusta että "aion tehdä sitäjatätä, lähteekö joku seuraksi?" niin yksin päätyy silti lähtemään. Oli semmoinen olo että oon vaan tehny jotain tosi väärin täällä kun oon päätynyt tällaiseen tilanteeseen. Onneksi lopulta avauduin tästä tilanteesta kavereille, joista moni on ollut vaihdossa, niin sain tukea sille että on vaihdossa aika normaalia olla yksin ja että siitä voi nauttia. Ja kyllähän mä oon tehny juttuja yksin ja nauttinu, mutta silti tuntuu että pitäis tehdä porukalla.... Avautumisen jälkeen mieli keveni. :) Eli tulevat vaihtoon lähtevät: vaihdossa oleminen on välillä ihan persiistä, mutta kirotkaa tilannetta muille ja yrittäkää löytää oma tapanne nauttia ulkomailla olemisesta! Itseäni lohduttaa tosi paljon se, että mun aika täällä alkaa olla puolivälissä (tasan kahden kuukauden kuluttua lähtee lento pois täältä). Toisaalta tämä lähdön läheneminen myös harmittaa, oishan täällä vaikka mitä tehtävää. :)
Ja enhän mä oikeesti oo ollu täällä ees yksin! Keskiviikkona ja perjantaina olin uusien melbournelaisten ryhmän tapaamisissa. Keskiviikkona oli pubikierros keskustassa ja perjantaina after work -drinkit South Yarrassa. Noissa tapahtumissa ei vaan voi jäädä yksin! Esimerkiksi keskiviikkona tutustuin uuteen ihmiseen sillä, että käännyin ympäri, ja siitä päädyttiin puhumaan länsimaisen ja aasialaisen lääketieteen eroista. Perjantaina sitten hain baaritiskiltä juotavaa, ja siitä tutustuin australialaiseen tyttöön jonka kanssa tultiin tosi hyvin juttuun. Voin ehkä jo tässä vaiheessa sanoa, että tuo ryhmä pelastaa paljon kun siellä on oikeesti niin paljon ihmisiä samassa tilanteessa. :)
Lauantaille sain ihan omaa seuraa. Lähdin brunssille yliopistokaverin kanssa. Mitään brunssibuffettia en löytänyt vielä, joten mentiin yhteen kahvilaan, jonka aamupala oli saanut äärimmäisen hyvää palautetta. Hauskaahan tässä on se, että oon kulkenut tän kahvilan ohi jo kymmeniä kertoja (se sijaitsee vakkariruokakauppaani vastapäätä) enkä ollut huomannut sitä! Yhdentoista jälkeen mentiin sinne, ja paikka oli melkein täynnä. Onneksi löydettiin istumapaikat takapihalta. Oli huippu sää! Ja huippua ruokaa, ks. alla:
 |
Lauantain brunssilla: annos sisältää perunapannukakkua, kananmunaa, pekonia,
tomaattia, halloumia, pinaattia, salaattia, jotain kastiketta,
unohdinkohan jotain vielä...? Eikä todellakaan pahan hintainen! |
Lauantaina lähdin sitten järjestetylle retkelle. Tällä kertaa oli ihan turistiolo kun meitä oli iso bussillinen kaikenikäistä väkeä. Ensin pysähdyttiin aamuteelle ja päädyin lopulta maistamaan paikallista suosikkia, semmoista kookosleivosta. En todellakaan oo kookoksen suuri ystävä, mutta olihan tuo ihan hyvää kuitenkin. Aamuteen jälkeen lähdin seikkailemaan kahvilan ympäristöön:
 |
Aamuteepaikalla pystyi myös ruokkimaan lintuja! Voin sanoa että tuntui aika mukavalta
kun linnut tarttui kynsillään kiinni ihoon tai kävivät nokkimassa varpaita! |
 |
| Kiirettä pitää... |
 |
Tämä yksilö ei meinannut lähteä tuosta pois, vaikka yritin ohjeiden mukaan varovasti
työntää linnun pois. Yritti vaan nokkia mun kättä sen seurauksena. |
 |
| Sademetsää |
Kahvittelun jälkeen lähdettiin sitten kohti Puffing Billy -junaa. Tää on siis muistaakseni 1880-luvulta peräisin oleva höyryjuna ja todella suosittu turistikohde.
 |
| Puffing Billy |
 |
| Tällaisissa vaunuissa matkustettiin |
 |
Junaa ei oikeasti ollut lastattu näin täyteen! Sää oli niin hyvä niin
porukka istui puoliksi pihalla sen takia. |
Junassa matkustettiin puolisen tuntia. Matka ei ollut pitkä, vaan juna oli tooodella hidas.
 |
Huom! Kesäiset vaatteet! Lämpöä oli parhaimmillaan
varmaan yli 30 |
Lounaalla käytiin eräällä Yarra Valleyn viinitilalla. Olin käynyt siellä jo silloin varsinaisella viinikierroksellani! En kuitenkaan syönyt silloin, joten nyt pääsin nautiskelemaan lohesta ja chardonnaysta. Mmmmmm... Ruoan yhteydessä chardonnay oli jopa hyvää!

Lounaan jälkeen sitten Healesville Sanctuaryyn. Sehän on siis eläinpuisto, jossa on vain australialaisia eläimiä.
 |
| Tällä linnulla ei varmasti ollut kuuma! |
 |
| Vauva-vompatteja eläinsairaalassa! Nää on alle puolivuotiaita söpöläisiä |
Se siitä eläinpuistosta. Nyt tulevia turistijuttuja! Saan tänne joulukuussa vieraan: äitin! Äiti tulee tänne 5.12. ja ollaan Melbournessa 11.12. asti. Melbournesta mennään Cairnsiin (=Suurelle valliriutalle) ja ollaan siellä 14.12. asti. Sydneyssä ollaan sitten lähtöpäiväämme asti eli 20.12. asti. Siitä äiti palaa Suomeen ja mä heitän pikku mutkan matkalla...
Jarnon sukulaiset ja muut: jos haluatte lähettää jotain Jarnolle Jenkkeihin, voitte laittaa sen mun äitin mukana tulemaan! Jarnon äitiltä saatte mun äitin yhteystiedot. :) Kuitenkaan mitään maaperää tai puuta ei kannata laittaa, mutta jospa Jarno ois ollu niin kiltisti että sais parempia joululahjoja..... :D
Täällä ei olla taidettu ilmoittaa meidän Jenkkimatkan muutoksia. Elielikkäs: venytettiin Jarnon kanssa Jenkkireissuamme reilulla viikolla. Paluupäivä Suomeen on siis 11.1. eli sopivasti juuri ennen mun synttäreitä! Onneksi tammikuun alussa saa opintolainaa niin ehkä pärjätään tuolla......... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilmoitathan kommentissa nimesi, että tiedämme, kuka kommentoi