Glamouria, urheiluhuumaa ja aurinkoa!

Hui kun tuo Jarno on postaillut tänne niin paljon! Pitää alkaa ottaa kiinni.

Reilu viikko sitten sunnuntaina oltiin siis siellä viinitilareissulla. Oltiin siis oikeesti, ei ollu mikään huijauspetosjuttu! Minibussilla lähdettiin keskustasta liikkeelle ysin aikaan aamulla ja heti korkattíin eka viinipullo....! Tai oikeastaan ekat, sillä eihän yksi pullo riitä minibussilliselle. Ekassa paikassa maistettiin 2 siideriä ja 6 viiniä. Siiderit oli niin hyviä, ja halpoja verrattuna markettihintoihin, että pääsin ostaan 4-packin. Juomien maistelun ohessa pääsi mukavasti tutustumaan muihin matkustajiin. Tarinoita oli hyvin erilaisia: osa oli juuri aloittanut työnsä Melbournessa, osa oli ollut jo niin kauan että oli saanut jo permanent resident -viisumin, osa oli opiskelijoita... Tosi mukavia ihmisiä. :) 

Pitkä maistelupäivä alkamassa...

 

Kuvista näkee, ettei ollut vielä mikään sesonkiaika!  Ennen lounasta käytiin siis kahdella viinitilalla (=12 eri viiniä ja 2 eri siideriä). Kylläpä tuntuikin jo siltä että lounas olisi paikallaan! Lounaalla käytiin olutpanimossa jossa oli pitsavalikoimaa 3 pitsan verran! Kyllä siellä syödäkseen kuitenkin sai. Sää oli niin mainio että siellä ulkona istuskellessa poltin ihoani! Lounaan jälkeen lähdettiin käymään chocolateriessa, eli suklaatehtaalla/tehtaanmyymälässä. Mitään järjestettyä ohjelmaa ei siellä ollut, mutta eipä aika käynyt kuitenkaan pitkäksi ;)

Suklaapaikan jälkeen käytiin vielä yhdessä viinipaikassa (jonka jälkeen päivän saldo oli 18 eri viiniä, 2 siideriä ja namnamnamnamnam suklaata. Takas Melbournessa oltiin noin kuuden aikaan ja siitä olikin hyvä tulla kotiin lepäilemään raskaan päivän jälkeen! 

Maanantaina osallistuttiin sitten vaihtaritapahtumaan, Moon Festivaliin. Jarnon kanssa oltiin vitsailtu aiemmin, että ollaankohan sen hollantilaisen tytön kanssa ainoat ei-aasialaiset siellä. Melkein oltiin! Oli siellä yksi vaaleaihoinen meidän lisäksi! Sitten paaaaaaljon aasialaisia, kuten alempana olevasta kuvasta näette. Aluksi koristeltiin lyhtyjä (ks. alla). Mulla ei mielikuvitus ja taidot riittäny joten tein tervehdyksen Suomen farmasian opiskelijoille (ks. alempana). Piirustelun jälkeen alettiin syömään. Tarjolla oli jotain kalapaloja ja erilaisia kuukakkuja (moon cake). Kalapalat oli hyviä, mutta ne kakut...................... Hollantilainen seuralaiseni nauroi mun ilmeille kun yritin syödä leivoksia!

Syönnin jälkeen alettiin itse leipomaan kuukakkuja. Jotain ihme jauhoja ja jotain ihmeellistä valkoista margariinin oloista niihin tuli, ja ne olisi pitänyt pakastaa ennen syöntiä. Mä heitin omani roskiin (katsokaa kuva alempaa niin ymmärrätte, miksi tein näin :D ). 

Tässä oikeita "kuukakkuja"...

... ja tässä mun versio. Hyi olkoon minkä näköinen!

 Lopuksi oli mahdollisuus mennä kävelylle valaistujen, itse koristelemiemme lyhtyjen kanssa. Minä olin siihen mennessä ehtinyt rikkoa oman lyhtyni kynttilänpidikkeen niin en uskaltanut sytyttää sitä. Kotiin lähteminen oli vähän vaikeaa, sillä en päässytkään heti sinne missä pyöräni oli säilössä. Mulla ei ollutkaan kulkuoikeuksia yliopistolle, vaikka luulin, että olisi! Pienen harhailun ja turvamiehen kanssa juttelun jälkeen pääsin pyörälleni ja pois yliopistolta. Kotimatkalla totesin senkin, ettei pyörätietä valaista juuri ollenkaan ja oli aika pelottavaa pyöräillä. Onneksi pyörässä oli edes pienet valot valaisemassa!

Koko osallistujapoppoo. Kuva: PISA

Tiistaina oli niin saamaton ja laiska ja väsynyt päivä ettei siitä kannata raportoida mitään.

Keskiviikkona käytiin suomalaisten naisten porukalla kahvilla. Menin keskustaan suoraan töitä klo 16 jälkeen ja totesin sen, että matka-ajan, 20min, lisäksi olisi pitänyt varata valoissa seisomiseen vähintään 15 min. Melkoinen iltapäiväruuhka! Kahvilla käytiin espanjalaisessa kahvilassa. Jo listaa katsoessa meinasi tulla itku, kun kuulosti niin hyvältä! Vaikka mitä kahveja ja kaakaoita ja kaikkia! Sitten vielä vaikka mitä tryffeleitä ja suklaajuttuja!! Otettiin porukalla churrot ja juomaksi otin itselleni espanjalaisen laten. Siinä tuntui olevan enemmän sokeria kuin tavallisessa latessa, muuta eroa en huomannut. Churrot on siis sellaisia.... mmm, leivostikkuja joita voi dipata kastikkeeseen. Esimerkiksi suklaa- tai valkosuklaakastikkeeseen! :) Nammmmmmmms!

Perjantaina oli kauan odotettu päivä: post-graduate ball! Lisäksi kuulin että päivällä olisi jalkapallon loppuotteluun liittyvä paraati keskustassa, mutta jätin sen välistä, kun olin jo muutenkin päättänyt lähteä yliopistolta aiemmin pois laittautumaan. Yliopistolla päivä meni muuten oikein mallikkaasti: löysin tähän mennessä tekemästäni työstä paaaaaaaaljon virheitä, niin korjailin niitä sitten melkein koko päivän. Kovin mieltä ylentävää. Sovittiin parin muun kanssa että käydään yksillä ennen juhliin menoa. Paikka, jossa sovittiin tapaavamme, oli ruotsalaispubi!!!!! Ennen kuin menin sisälle (siinä vaiheessa en älynny vielä että on ruotsalaispaikka), mietin onko paikka oikea ja jutustelin jotain poken kanssa. Hän sitten kysyi että oonko norjalainen. Kerroin olevani Suomesta ja sen jälkeen tämä alkoi puhua mulle jotain sanoja suomeksi. :D Paikassa oli myytävänä esim Rekordeligin siideriä edullisesti 15 dollarilla (eli noin 10 eurolla). En tiiä minkä kokoinen juoma ois ollu, mutta aika arvokasta kyllä! Siirryttiin sitten kohti varsinaista juhlapaikkaa ja siinä matkalla kerroin mun bilevarustuksesta: neule, sateenvarjo ja särkylääkkeitä. Siinä vähän vitsailtiin, mutta eipä vitsailtu enää kun kaikki kolme seisottiin saman varjon alla kun sisälle jonottaessa sadekuuro yllätti. Juhlapaikka oli UPEA. Ei ollutkaan ihan mikään hämyisä baari, mitä odotin, vaan huikea juhlasali (tai -tila, siellä oli pari salia).

Juhlissa soitti kuusihenkinen jazzbändi, joka soitti muuten tosi hyvin! Kaikki monta sataa vierasta oli pukeutunut tosi hienosti ja joillain oli aivan huikeat, teeman mukaiset 20-luvun asusteet. Odotin vain että Hercule Poirot olisi tullut vastaan (en kyllä tiedä sijoittuuko se sarja johonkin muulle luvulle). Hintaan kuului niin paljon juomaa ja napostelua (ks. kuva yllä) kuin vain jaksoi nauttia, tai ehti haalia käsiinsä. Ilta meni nautiskellen, ihmetellen ja tanssien. Porukkaa oli kahdesta yliopistosta, mutta hengailtiin pitkälti tuon oman yksikön porukan kanssa. Oli tosi kivaa! Aluksi meinasin lähteä jatkoille (olin varannut rahaa taksiinkin), mutta mukavuudenhalu iski ja lähdin vikalla junalla kotiin. Selvisi halvemmalla. Eikä ees enää pelottanu kävellä sitä loppupätkää junalta kotiin, kun tiesi, ettei siellä oikeesti liiku ketään muita tuohon aikaan. Bileistä tuli otettua jotenkin tosi vähän kuvia. Ehkä johtui siitä että oli niin ahdasta ettei yksinkertaisesti mahtunut ottamaan kuvia!

Lauantaina oli sitten Se Suuri Päivä: AFL-liigan, eli australialaisen jalkapallon, loppuottelu. Peliä katsottiin ihan täällä asuntolalla, kun täällä on tuolla pelihuoneessa tuommoinen iso telkkari. Ennen peliä grillailtiin joten sai heikkoon oloon vähän helpotusta. ;) Aluksi en tiennyt pelistä tai säännöistä tai joukkueista mitään (luulin meneväni katsomaan vähä niinku eurooppalaista jalkapalloa). Kyllä siinä pelin aikana ehti oppia. Huvittavaa oli seurata, miten paikalliset oli aivan tunnelmissaan pelin takia! Varsinkin kun kaksi äänekkäintä kannustajaa edusti eri joukkueita.... 

 

Sunnuntaina, piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkien yöunien jälkeen, lähdin kaupungille aamupäivällä. Tarkoitus oli mennä Federation Squarelle katsomaan, mitä siellä tapahtuu, ja iltapäivällä osallistua täällä järjestettävän taidetapahtuman yhteen "performanssiin". 

Ehdin katsoa aukiolla kaksikin hauskaa yhden miehen sirkusesitystä

Löysin pienen kahvilakujan (näitä on oikeesti joka paikassa keskustassa mutta ainakin keskiviikkona tällaisen löytäminen oli yllättävän hankalaa!)

Ja tässä sitä performanssia. Osallstuin siis Pohjois-Melbournen pienelle turistikierrokselle. Ideana oli se, että elettiin oikeasti vuotta 2113 ja oltiin tutustumassa vuoden 2013 elämään. Melbourne oli kaivettu vähän aiemmin kaiken saastan ja roskan alta esille, ja kaupunki oli säilynyt juuri sellaisena, mitä se oli vuonna 2013. Ympäristöasiat oli siis tärkeässä roolissa.

Ai että mikäkö tuo pingviini on? No meidän matkaopas tietty!! Matkaoppaamme kertoi, että kaikki vastaantulevat ihmiset ovat oikeasti näyttelijöitä, jotka näyttelevät vuoden 2013 elämäntyyliä. Eli jos he vaikuttivat esimerkiksi itsekeskeisiltä, se johtui siitä että sellaisia ihmiset oli vuonna 2013! Tämä toinen herra oli sit oikea näyttelijä, joka esitti monta eri roolia kierroksen aikana - tässä hoitajaneitinä.

Sunnuntai oli niin aurinkoinen päivä (mitä, Melbournessako???) että luulin polttaneeni naamani. Ei ainakaan vielä iho kuoriudu. :)

Mitäs nyt maanantaina... Yliopistolla oli tosi hyvä päivä: sain tehtyä erikoistyötä paljon eteenpäin, lounaaksi saatiin ilmaista pitsaa (en ymmärtänyt syytä vaikka kysyin!) ja lounasseurana oli kivoja jatko-opiskelijoita joiden kanssa sai jutustella vaikka ja mitä. :) Nyt illalla osallistuin elämäni ekaa kertaa tavauskilpailuun! Sellainen järjestettiin täällä asuntoalla. Kaikki muut osallistujat oli oikeasti englanninkielisiä... Pärjäsin silti ihan hyvin (aihealueina oli mm. pokemon, alkoholi ja fobiat) ja sain kahvilipukkeita palkinnoksi. Jee!

Jos olet jaksanut lukea tekstin tänne asti, niin onnea vaan :D